Ympäristö

Tavoitteenamme on hallita sähköverkkomme ja toimintamme koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Pyrimme minimoimaan toiminnastamme aiheutuvat ympäristöhaitat ja maksimoimaan myönteiset ympäristövaikutukset huomioimalla luonnonympäristöön liittyvät seikat toimintamme kaikissa vaiheissa.

  • Jatkoimme sähköhäviötä vähentävien verkonparannushankkeiden toteutusta sekä muita energiatehokkuustoimia. Toteutettujen toimitusvarmuusinvestointien avulla verkostohäviötä pystyttiin alentamaan noin 1 GWh.
  • Vuonna 2017 Kuusakoski käsitteli noin 32 prosenttia Carunan verkostoprojektien purkumateriaaleista, lopuista huolehtivat urakoitsijat sopimuskumppaneidensa kautta.
  • Poistimme vuoden 2017 aikana noin 350 pylväsmuuntamoa pohjavesialueilta pienentääksemme öljyvuodoista aiheutuvaa pohjavesien pilaantumisriskiä.
  • Käynnistimme materiaalien elinkaariselvityksen. Selvitämme, miten purkumateriaaliamme käsitellään edelleen ja mihin ne päätyvät käsittelyn jälkeen.
  • Öljyvuotojen määrä väheni merkittävästi: yli 100 kilon öljyvuotoja tapahtui vain yksi.
  • Carunan ympäristösertifikaatti päivitettiin ISO14001:2015–standardin mukaiseksi.
  • Aurinkopaneelit Perkkaan toimitilamme ja Keilaniemen sähköaseman katoilla tuottivat yhteensä 47 MWh sähköä omaan käyttöömme.

Keskeiset ympäristövaikutukset

Tunnistamme ja arvioimme ympäristövaikutuksiamme säännöllisesti. Päivitimme niitä viimeksi syksyllä 2017 liiketoimintasuunnittelun yhteydessä.

Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme ja niiden keskeiset hallintatoimenpiteet on lueteltu seuraavassa taulukossa.

Ympäristövaikutus Tavoite Hallintakeinot Mittari
Materiaalien käyttö
  • Materiaalien koko elinkaaren aikaisen turvallisuuden varmistaminen
  • Purettavan materiaalin hyödyntämisasteen parantaminen
  • Aukoton jätteenkäsittely- ja kirjanpitoprosessi
  • Materiaalimääräysten mukaisten, koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioonottavien materiaalien käyttäminen
  • Uusien materiaalien koostumuksen ja ominaisuuksien sekä turvallisen käytön ja hävitystavan varmistaminen
  • Purettavan materiaalin asianmukainen käsittely, hyödyntäminen ja hävittäminen
  • Sopimuskumppaneiden valinta ja toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistaminen
  • Ohjeistus, seuranta ja valvonta
  • Uusien materiaalien määrät (kpl tyypeittäin)
  • Jätekirjanpito (tonnia ja euroa)
  • Purkumateriaalin kierrätysaste (%)
  • Urakoitsija- ja toimittaja-auditoinnit (kpl)
Energiatehokkuus
  • Oman energiankäytön tehostaminen
  • Asiakkaiden energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen
  • Sähköverkon rakenteen optimointi, materiaalien valinta ja jakorajaoptimointi
  • Asiakkaiden energiatehokkuusviestinnän, -neuvonnan ja –palveluiden aktiivinen kehittäminen
  • Sähköverkon saneerausohjelman vaikutukset suhteellisiin verkostohäviöihin (%)

 

Ilmastovaikutukset
  • Ilmastonmuutosta torjuvien toimenpiteiden edistäminen
  • Tehokkaat prosessit
  • Sähköverkon rakenteen optimointi muuttuviin energiamarkkinoihin ja asiakkaiden tarpeisiin
  • Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon ja energiavarastojen edistäminen (joustava liittäminen sähköverkkoon)
  • Kysyntäjouston mahdollistaminen tiedon tuottajana
  • Optimoitu, suuria kokonaisuuksia käsittävä rakentamistapa
  • Yhteisrakentaminen muiden toimijoiden kanssa (kunnat ja muut infraverkot)
  • Maakaapeloinnin ja verkostoautomaation lisääminen, joka vähentää kenttätyön tarvetta (tarkastukset, kunnossapito, viankorjaus)
  • Uusiutuvan energian liittämismäärät ja varastojen rekisteröintimäärät (kpl & MW)
  • Yhteisrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta (%)
Vastuullinen maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus
  • Haitallisten ympäristö- ja maisemavaikutusten minimointi jo suunnitteluvaiheessa
  • Myönteisten vaikutusten vahvistaminen
  • Maankäytön rajoitusten vähentäminen
  • Sähköverkon, reittien ja rakenteiden suunnittelu ja rakentaminen maakaapeloimalla
  • Ympäristöolosuhteiden, suojelukohteiden ja muiden erityisalueiden järjestelmällinen huomioonotto kaikissa sähköverkon toiminnoissa koko elinkaaren vaiheissa
  • Sujuva yhteistyö maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa maankäyttö- ja lupa-asioissa
  • Projektikohteiden työnaikaisen ja -jälkeisen ympäristönhuollon varmistaminen
  • Asiakaspalautteiden hallinta ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta
  • Kaapelointiaste (%)
  • Maa- ja metsätalouskäyttöön vapautuva maa (ha)
  • Työmaatarkastushavainnot (kpl)
  • Asiakaspalautteet (kpl)
  • Sidosryhmätyytyväisyys (NPS, palautteet (kpl))
Vuodot ympäristöön
  • Öljyvuotojen ennaltaehkäisy
  • SF6-vuotojen ennaltaehkäisy
  • Vakavien ja pysyvien ympäristöhaittojen ehdoton estäminen
  • Riskikohteiden poistaminen saneeraamalla pohjavesialueiden pylväsmuuntamot
  • Öljyvuotojen estäminen ympäristöön sähköasemamuuntajien sekä kiinteistö– ja puistomuuntamoiden öljynkeruualtaiden avulla
  • Järjestelmällinen ympäristövahinkojen käsittely ja toimenpiteiden riittävyyden varmistaminen
  • SF6-kaasutaseen hallinta, urakoitsijoiden tietoisuus ja osaaminen
  • Pylväsmuuntamot/kaikki muuntamot pohjavesialueilla ja muilla alueilla
  • Öljyvuotojen kappalemäärä
  • SF6-kaasuvuotojen määrä

Materiaalien käyttö

Sähköverkon purku ja kierrätys

Maakaapeloinnin myötä puramme ilmajohtoverkostamme merkittäviä määriä muun muassa muuntajia, rautaa, johtimia, kaapelia, sekajätettä, kyllästettyjä puupylväitä, lasia, posliinia, betonia ja kuparia.

Syksyyn 2015 asti verkosta purettu materiaali jäi suurelta osin urakoitsijoidemme omaisuudeksi, pois lukien pylväät ja muuntajat. Urakoitsijoiden sopimuskumppanit käsittelivät purkumateriaalit, ja puretut materiaalimäärät raportoitiin meille säännöllisesti.

Elokuussa 2015 solmimme puretun materiaalin kuljetusta ja käsittelyä koskevan palvelusopimuksen Kuusakoski Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan Kuusakoski vastaa verkosta irrotetun materiaalin noudosta työmailta ja sen jatkokäsittelystä. Poikkeuksena ovat kyllästetyt pylväät, joiden osalta Kuusakoski vastaa vain kuljetuksesta työmailta jatkokäsittelyyn. Kuusakosken kautta käsiteltyä materiaalia voidaan seurata ajantasaisesti.

 

 

Vuonna 2017 Kuusakoski käsitteli noin 32 prosenttia verkostoprojektiemme purkumateriaaleista. Määrä kasvaa sitä mukaa, kun Carunan urakointisopimukset uudistuvat.

Vuonna 2017 sähköverkostamme purettiin yli 4 600 tonnia kyllästettyjä puupylväitä. Pylväiden käsittelyä ja hävittämistä säädellään tiukasti. Aiemmin yleinen kyllästeaine CCA sisältää myrkyllisiä ja syöpävaarallisia aineita, ja sen käyttö on ollut kiellettyä uusissa pylväissä vuodesta 2006 lähtien. Toinen yleinen, syöpävaarallinen pylväskylläste on kreosootti. Emme ole käyttäneet kreosoottikyllästeisiä pylväitä vuoden 2007 jälkeen.

Mikäli havaitsemme purkutyömailla pylväiden hävikkiä, ilmoitamme siitä poliisille.

Materiaalien hankinta

Investointimme toimintavarmaan ja luotettavaan sähköverkkoon ovat mittavia. Verkonrakennuskomponenttiemme hankintamäärät ja niiden sisältämät raaka-ainemäärät ovat huomattavia. Pääasiallisia verkonrakennuskomponentteja ovat maakaapelit, puistomuuntamot ja jakelumuuntajat.

Asetamme materiaalihankinnoille jo kilpailutusvaiheessa tarkat vaatimukset, joissa ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdilla on huomattava painoarvo.

Asetamme materiaalihankinnoille jo kilpailutusvaiheessa tarkat vaatimukset, joissa ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdilla on huomattava painoarvo. Selvitämme hankintavaiheessa hankittavien komponenttien materiaalikoostumuksen, mahdolliset vaara- ja haittaominaisuudet, turvallisen käyttötavan ja oikean kierrätystavan elinkaaren loppupäässä.

Liitämme sähköverkkoomme vuosittain lähes 4 000 uutta jakelumuuntajaa. Tämä tarkoittaa raaka-aineina lähes 400 tonnia alumiinia, 1 500 tonnia terästä ja yli 600 tonnia mineraaliöljyä. Käyttämämme uudet jakelumuuntajat ovat ECO-direktiivin mukaisia.

Käyttämämme sähkökaapelit sisältävät johdinmateriaalina ainoastaan alumiinia. Hankimme vuosittain arviolta 3 500 kilometriä kaapelia, joka sisältää noin 3 000 tonnia alumiinia.

Hankimme valtaosan käyttämistämme materiaaleista itse ja osan välillisesti urakoitsijoidemme kautta. Vuonna 2017 lisäsimme suoraa osuuttamme materiaalihankinnoista erityisesti kaapeleissa ja muuntajissa. Tämä parantaa materiaalien koko elinkaaren aikaista hallintaa, seurantaa ja raportointia.

Energiatehokkuus

Suurin osa käyttämästämme energiasta on sähköverkon siirto- ja muuntohäviöitä. Sähkönsiirrossa ja -jakelussa syntyy aina energiahäviötä, josta vastaa sähköverkonhaltija. Pyrimme parantamaan sähköverkon energiatehokkuutta ja vähentämään häviötä.

Käytämme hiilidioksidipäästötöntä sähköä kompensoimaan sähköverkon häviötä.

Syksystä 2015 lähtien kaikki hankkimamme uudet jakelumuuntajat ovat päivitetyn EU-direktiivin mukaisia, pienihäviöisiä ECO-muuntajia.

Käytämme hiilidioksidipäästötöntä sähköä kompensoimaan sähköverkon häviötä. Vuonna 2017 hankimme häviösähkön kompensointiin 380 GWh sähköenergiaa.

Lisäksi verkkoalueemme varavoimakoneet tarvitsevat pieniä määriä polttoaineita. Urakoitsijamme hankkivat polttoaineen.

Energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuus on keskeinen osa Carunan ympäristövastuuta ja asiakasyhteistyötä. Olemme olleet mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa ja sitä edeltävässä energiansäästösopimuksessa aina sopimusjärjestelmän alusta eli vuodesta 1997 lähtien. Edellinen sopimuskausi päättyi vuoden 2016 lopussa, ja Caruna liittyi mukaan myös uuden kauden 2017–2025 sopimukseen.

Energiatehokkuus on keskeinen osa Carunan ympäristövastuuta ja asiakasyhteistyötä.

Olemme sitoutuneet ottamaan energiatehokkuuden huomioon kaikessa sisäisessä toiminnassamme ja tehostamaan omaa energiankäyttöämme etenkin sähköverkon häviöiden osalta. Mittava verkonparannusohjelmamme pienentää sähköverkossa syntyviä siirto- ja jakeluhäviöitä. Vähennämme häviöitä myös verkon suunnittelulla, komponenttien valinnalla ja peruskytkentätilan optimoinnilla.

Olemme analysoineet investointiemme vaikutuksia sähköverkon häviöihin. Arvioimme, että toteuttamiemme sähköverkon kehittämistoimenpiteiden seurauksena verkon suhteelliset häviöt vähenivät noin 1 GWh vuonna 2017.

Lisäksi olemme sitoutuneet parantamaan asiakkaidemme tietoisuutta heidän omasta sähkönkäytöstään ja sen tehostamispotentiaalista ja siten tukemaan asiakkaitamme heidän omien energiatehokkuustoimiensa toteuttamisessa. Tarjoamme muun muassa energiaseurantapalvelua, energiatehokkuusneuvontaa ja opastusta oman sähköntuotannon käyttöönotossa.

Oma energiankäyttö

Carunan oma energiankäyttö koostuu pääasiassa toimistokiinteistöissä kuluttamastamme sähkö- ja lämpöenergiasta. Valtaosa omasta energiankäytöstämme tapahtuu Espoon Upseerinkadun toimitilassa, jonka otimme käyttöön syyskuussa 2015. Vuonna 2017 käytimme sähköenergiaa 2,1 GWh ja lämpöenergiaa 1,8 GWh.

Upseerinkadun toimitilassa lähes 75 prosenttia energiasta kuluu muun muassa serverien ja valvomon jäähdyttämiseen sekä muun kiinteistön jäähdyttämiseen, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. Muita merkittäviä energiankulutuskohteita ovat muun muassa käyttöveden lämmitys sekä valaistus. Kiinteistössä toimivan ravintolan kulutusta ei ole otettu huomioon Carunan energiankulutusmittauksessa.

Käytämme Upseerinkadun toimitilassa kaukolämmön ohella maalämpöä.

Oma energiantuotanto

Carunalla on kaksi aurinkosähkön tuotantopistettä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on kerätä omakohtaista kokemusta hajautetusta energiantuotannosta.

Asennutimme Upseerinkadun toimitilan katolle 110 aurinkopaneelia vuoden 2015 lopussa. Aurinkopaneelien nimellisteho on noin 29 kWp. Vuonna 2017 paneelien kokonaisenergiantuotanto oli noin 24 MWh. Käytimme tuotetun energian toimitilassamme.

Lisäksi Espoon Keilaniemessä sijaitsevan sähköasemamme katolla on 119 aurinkosähköpaneelia. Vuonna 2017 paneeleiden kokonaisenergiantuotanto oli noin 23 MWh. Käytimme energiasta noin 10,5 MWh sähköasemalla ja loput siirsimme jakeluverkkoon kompensoimaan sähköhäviöitä.

Vuonna 2017 hyödynsimme lisäksi 0,15 GWh maalämpöä toimitilamme lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Ilmastovaikutukset

Edistämme omalta osaltamme ilmastonmuutosta torjuvia toimenpiteitä. Optimoimme sähköverkon rakenteen vastaamaan muuttuvien energiamarkkinoiden ja asiakkaiden tarpeita ja tarjoamme joustavan alustan erilaisille energiankäytön tehostamista ja päästöjen vähentämistä tukeville toimenpiteille.

Pyrimme tehostamaan omia operatiivisia prosessejamme suuria kokonaisuuksia kattavalla sähköverkon rakentamistavalla, lisäämällä yhteistä rakentamista muiden toimijoiden kuten kuntien ja teleoperaattorien kanssa ja vähentämällä kenttätyön tarvetta maakaapeloinnin ja verkostoautomaation avulla.

Kasvihuonekaasut

Rikkiheksafluoridi eli SF6 on voimakas kasvihuonekaasu. Se on kuitenkin myös ylivertainen eristekaasu sähkölaitteistoissa. SF6-eristeisen kojeiston sähköiset osat ovat kaasun ansiosta kosketussuojattuja, mikä pienentää tahattoman sähköiskun vaaraa ja parantaa sähköverkon turvallisuutta ja urakoitsijoidemme työturvallisuutta.

Minimoimme kojeistojen mahdollisia SF6-kaasuvuotoja ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia laitteistojen järjestelmällisellä valvonnalla, tarkastuksilla ja kunnossapitotoimilla.

Minimoimme kojeistojen mahdollisia SF6-kaasuvuotoja ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia laitteistojen järjestelmällisellä valvonnalla, tarkastuksilla ja kunnossapitotoimilla. Valvomme kojeistojen SF6-kaasun tilaa säännöllisten kuntotarkastusten yhteydessä ja dokumentoimme kaasuvuodot sekä kaasumittariin liittyvät vikaepäilyt. Pidämme kirjaa SF6-kaasutaseesta ja vuodoista ja raportoimme ne vuosittain Energiateollisuus ry:lle. Edellytämme, että SF6-kaasua käsittelevillä urakoitsijoilla on vaadittavat pätevyydet.

Vuoden 2017 aikana sähköverkossamme olevan SF6-kaasun määrä kasvoi merkittävästi, koska siirryimme uusien puistomuuntamosopimusten myötä käyttämään yhä enemmän täysin suljettuja, kaasueriteisiä SF6-keskijännitekojeistoja. Ne ovat luotettavuudeltaan ja käyttöturvallisuudeltaan entistä parempia.

Vuonna 2017 SF6-kaasun kokonaismäärä Carunan suurjännite- ja keskijänniteverkossa oli noin 14 400 kg. Carunan jakeluverkon 30 600 jakelumuuntamosta noin 2 700 sisälsi SF6-kaasua. SF6-kaasua vuoti ilmakehään 4,8 kg eli 0,03 prosenttia kaasun kokonaismäärästä.

Vastuullinen maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus

Sähköverkko vaikuttaa ympäristöönsä sekä fyysisesti että visuaalisesti. Mittavat investoinnit säävarmaan, maanalaiseen kaapeliverkkoon vähentävät sähköverkon maankäytölle aiheuttamia rajoitteita ja haittoja ja vapauttavat maa- ja metsäalaa muuhun käyttöön. Myös maisema muuttuu, kun ilmajohdot poistuvat.

Maakaapelointi suojelee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää vaikutuksia sekä kasvi- että eläinkuntaan.

Pyrimme sovittamaan yhteen eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset sähköverkon reitti- ja rakennevalinnoissa. Uusi sähköverkko rakennetaan tienvarsiin ja julkisille alueille aina, kun se on mahdollista. Sujuva yhteistyö maankäyttöasioissa maanomistajien, kuntien, ELY-keskusten, Museoviraston, ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on meille ensiarvoisen tärkeää.

Maakaapelointi suojelee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää vaikutuksia sekä kasvi- että eläinkuntaan. Maakaapeloinnin lisäksi olemme pyrkineet estämään lintujen törmäysten ja sähköiskujen vaaraa asentamalla ilmajohtoihin varoituspalloja ja kiinnittämällä pylväisiin laskeutumisorsia.

Arvioimme verkonparannushankkeiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen jo hankesuunnittelussa ja lupien hakuvaiheessa.

Ympäristövahingot

Tyypillinen ympäristövahinko liiketoiminnassamme on muuntajaöljyn vuotaminen ympäristöön muuntajan vaurioituessa. Suomessa salamanisku aiheuttaa yli puolet kaikista jakelumuuntajavaurioista.

Kiinteistö- ja puistomuuntamoissa sekä sähköasemilla muuntajien alla on öljynkeruualtaat, jotka estävät öljyn valumisen ympäristöön vauriotilanteissa. Pylväsmuuntamot ovat alttiina sääolosuhteille eikä niissä ole öljynkeruualtaita. Pylväsmuuntamo sisältää noin 100–200 kg mineraaliöljyä, mutta muuntajan vaurioituessa yleensä vain pieni osa siitä päätyy ympäristöön.

Vuodon sattuessa puhdistamme öljyvuodot niin pian kuin mahdollista ja varmistamme puhdistustoimenpiteiden riittävyyden maaperänäyttein. Toimitamme tiedon öljyvuodoista sekä puhdistusraportit myös viranomaiselle eli alueelliseen ELY-keskukseen.

Toimitamme tiedon öljyvuodoista ja puhdistusraportit viranomaiselle eli alueelliseen ELY-keskukseen.

Vuonna 2017 sähköverkossamme tapahtui 29 öljyvuotoa, joista yksi oli suuruudeltaan hieman yli 100 kg. Mittavia öljyvuotoja tai öljyvuodoista aiheutuneita ympäristövaikutuksia ei ilmennyt lainkaan. Öljyvuotojen vähäisyyteen vaikuttivat sekä suotuisat sääolosuhteet että verkon kehittämistoimenpiteiden seurauksena vähenevä avoimien pylväsmuuntamoiden määrä.

Käynnistimme vuonna 2016 pohjavesialueilla pylväsmuuntamoiden saneerausohjelman, jonka tavoitteena on minimoida öljyvuodoista aiheutuva pohjavesien pilaantumisriski. Korvaamme kaikki pohjavesialueiden pylväsmuuntamot puistomuuntamoilla, joissa on öljynkeruualtaat. Vuosien 2016 ja 2017 aikana poistimme noin 600 pylväsmuuntamoa pohjavesialueilta. Vanhojen muuntamoiden puruista ennustettua suurempi osuus ajoittuu vuoden 2018 talvelle, mistä johtuen vuoden 2017 tavoitetasosta jäätiin jälkeen.

Aikaisemmasta arviosta poiketen osa ilmajohtoverkon toimitusvarmuusinvestointien kautta toteutettavista pohjavesialueen pylväsmuuntamoiden uusinnasta tulee jatkumaan vielä vuonna 2019. Tavoitteena on poistaa jäljellä olevat noin 800 pohjavesialueen pylväsmuuntamoa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ympäristötavoitteet

Tavoitteenamme on jatkuvasti lisätä myönteisiä ympäristövaikutuksiamme, parantaa toimintojemme energia- ja materiaalitehokkuutta, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja tehostaa käytetyn materiaalin kierrätystä.

Vuoden 2018 aikana tavoitteenamme on pohjavesialueilla olevien pylväsmuuntamoiden määrän merkittävä vähentäminen sekä osana verkonparannusohjelmaamme että pohjavesialueiden pylväsmuuntamoiden saneerausohjelman kautta. Öljyvuotojen määrä vähenee, kun verkonparannusohjelmamme etenee.

Pyrimme myös nostamaan purettavan verkon kierrätysastetta.

Pyrimme myös nostamaan purettavan verkon kierrätysastetta yhteistyössä Kuusakosken kanssa. Tavoitteenamme on, että vuonna 2018 Kuusakoski käsittelee purettavan materiaalin 75 prosentissa kaikista projekteistamme.

Vuoden 2017 keskeisimmät ympäristötavoitteet on kirjattu yritysvastuutavoitetaulukkoon ja kaikki ympäristötavoitteemme on lueteltu Ympäristö-luvun alussa.

Jotta pääsisimme ympäristötavoitteisiimme ja onnistuisimme vähentämään ympäristöhaittoja, koulutamme sekä omia työntekijöitämme että urakoitsijoitamme. Lue lisää koulutuksista.