Vastuullinen toimija

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö. Sähköverkko on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Parannamme verkkoamme vastuullisesti taataksemme luotettavan sähkönjakelun asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle.

  • Vuoden 2017 aikana jatkoimme mittavia investointeja sähköverkkoomme ja paransimme sähkönjakelun luotettavuutta siirtämällä sähköverkkoa maan alle säältä suojaan.
  • Määritimme, miten Caruna voi omalla toiminnallaan parhaiten tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
  • Carunan strategia ja johtamisjärjestelmä uudistettiin, ja muutokset tulivat voimaan syyskuussa 2017.
  • Vuonna 2017 Carunan liikevaihto oli 426 miljoonaa euroa.
  • Tomi Yli-Kyyny aloitti Carunan toimitusjohtajana 1.5.2017.

Caruna lyhyesti

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö. Carunalla on 21 prosentin markkinaosuus Suomen paikallisesta sähkönsiirrosta. Vastaamme yli 670 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönjakelusta Etelä-, Lounais-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa sekä Joensuussa. Yli 85 000 kilometrin pituinen sähköverkkomme yltäisi kaksi kertaa maapallon ympäri.

Haluamme vastata asiakkaan odotuksiin ja ennen kaikkea turvata häiriöttömän sähkönsaannin. Parannamme ja kehitämme sähköverkkoamme jatkuvasti. Investoimme sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseen vuosittain yli 200 miljoonaa euroa vuosikymmenen ajan. Visionamme on miljoona tyytyväistä asiakasta.

Visionamme on miljoona tyytyväistä asiakasta.

Carunalla on 276 omaa työntekijää ja työllistämme suoraan noin 2 000 työntekijää projekteissamme eri puolilla Suomea. Pääkonttorimme sijaitsee Espoossa.

Carunan omistavat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja OMERS Infrastructure (40 %). Toimintamme on säänneltyä. Energiavirasto valvoo sähköverkkoliiketoimintaa Suomessa.

Yhtiörakenne

Caruna Networks Oy toimii Caruna Networks -konsernin (”Caruna”) emoyhtiönä. Caruna Networks Oy:n emoyhtiö on Suomi Power BV, jonka kotipaikka on Alankomaat. Caruna Networks Oy omistaa konserniin kuuluvat kaksi muuta yhtiötä, Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n.

Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy harjoittavat Energiaviraston myöntämällä sähköverkkoluvalla sähkön alue- ja jakeluverkkotoimintaa omistamissaan sähköverkoissa. Caruna Oy vastaa sähkönsiirrosta verkkoalueillaan Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, jossa sähköverkko sijaitsee suureksi osaksi maaseutuympäristössä. Caruna Espoo Oy toimii kaupunkiympäristössä Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa.

Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy ovat erillisiä yhtiöitä ja niillä on erillinen hinnoittelu, sillä sähkönsiirron hintoihin vaikuttavat muun muassa paikallisen sähköverkon olosuhteet.

31.12.2017 asti konserniin kuuluivat myös Caruna Networks Sähkönsiirto Oy ja Caruna Networks Espoo Oy. Caruna Networks Oy omisti Caruna Networks Sähkönsiirto Oy:n ja Caruna Networks Espoo Oy:n, jotka puolestaan omistivat Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n. Yhtiörakennetta yksinkertaistettiin vuoden 2017 lopussa ja 1.1.2018 alkaen Caruna Networks Espoo Oy ja Caruna Networks Sähkönsiirto Oy sulautettiin osaksi Caruna Networks Oy:tä.

Talouden avainluvut

Toimitusjohtajalta

Vuosi 2017 oli Carunalle muutosten vuosi. Uudistimme visiomme, arvomme, strategiamme ja organisaatiomme. Uudet arvomme muistuttavat siitä, että teemme työtä yhdessä asiakkaidemme ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Visiomme Miljoona tyytyväistä asiakasta kiteyttää olennaisen: haluamme palvella kasvavaa asiakaskuntaamme yhä paremmin. Parhaan asiakaskokemuksen tuotamme takaamalla häiriöttömän sähkönjakelun vuoden jokaisena päivänä.

Vuosi 2017 oli Carunalle muutosten vuosi. Uudistimme visiomme, arvomme, strategiamme ja organisaatiomme.

Viime vuonna paransimme asiakaskokemusta verkonparannustoimenpiteiden sekä asiakashallinta- ja laskutusjärjestelmän uusimisen lisäksi lisäämällä asiointimahdollisuuksia verkossa ja parantamalla tiedonkulkua hankkeissamme. Muutimme omaa organisoitumistamme ottamalla huomioon asiakaskuntamme alueellisen jakautumisen kaupunki-, taajama- ja haja-asutusalueille – näin pystymme palvelemaan asiakkaitamme paremmin maantieteellisten verkonparannushankkeidemme mukaisesti. Vuonna 2018 uudistamme asiakkaille suunnatut verkkopalvelumme.

Uudistimme myös johtamisjärjestelmäämme varmistaaksemme, että uusi strategia ja sitä toteuttavat avainhankkeet etenevät sujuvasti.

Olemme pääosin tyytyväisiä vuoden 2017 tuloksiin. Saavutimme taloudelliset tavoitteemme, siirsimme yli 6 000 kilometriä sähköverkkoa maan alle suojaan ja uusimme ICT-järjestelmämme sekä asiakashallintajärjestelmämme.

Turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2017 jäimme työturvallisuustavoitteista aliurakoitsijoiden osalta. Tilanteen korjaamiseksi käynnistimme aliurakoitsijaturvallisuuden parantamiseen tähtäävän toimenpideohjelman. Jatkamme tätä työtä vuonna 2018, jotta jokainen, joka työskentelee verkon rakentamisen ja huollon parissa, pääsee terveenä kotiin.

Tehokas ja vastuullinen toiminta edellyttää koko hankintaketjumme tuntemista. Vuonna 2018 teemme aiempien arviointien ja auditointien lisäksi kaikkien avaintoimittajiemme vastuullisuusarvioinnin.

Nyt rakennettava sähköverkko palvelee suomalaista yhteiskuntaa 40-50 vuotta. Käytämme kestäviä ja vastuullisesti hankittuja materiaaleja. Puramme vanhaa verkkoa ja huolehdimme, että verkosta purettava materiaali päätyy kierrätykseen ja jatkojalostukseen.

Mahdollistamme sen, että yksittäiset kansalaiset voivat osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan tuottamalla itse energiaa ympäristöystävällisin keinoin.

Myös energia-alaan vaikuttavat globaalit megatrendit ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio. Sääilmiöiden voimakas vaihtelu vaatii sähköverkkoyhtiöitä toimimaan entistä nopeammin ja tehokkaammin, jotta sähköverkot saadaan maan alle suojaan. Lainsäätäjät ovat olleet oikealla tiellä asettaessaan vaatimuksia sähköverkon toimintavarmuudelle. Toimiva verkko on perusedellytys koko yhteiskunnan ja yritysten toiminnalle samoin kuin kansalaisten arjen sujumiselle.

Lähivuosina tarvitsemme uudenlaisia toimintamalleja koko energia-alalle muun muassa sovittamaan sähkönkulutuksen piikkejä. Suunnittelemme ja rakennamme sähköverkkoamme siten, että se soveltuu hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseen – näin mahdollistamme sen, että yksittäiset kansalaiset voivat osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan tuottamalla itse energiaa ympäristöystävällisin keinoin. Vuoden 2017 lopulla meillä oli jo 2 340 aurinkosähkön tuottajaa verkossa.

Tarvitsemme myös uudenlaista, eri toimijoita yhdistävää yhteistyötä. Tavoitteenamme on mahdollisimman vähäinen haitta asiakkaille, maanomistajille, asukkaille, ympäristölle samalla, kun toimimme taloudellisesti tehokkaasti. Rakennamme tulevaisuutta yhdessä muun muassa teleyhtiöiden ja kuntien kanssa. Kaikkien kannalta on järkevää, että kerran avattuun katuun sijoitetaan samaan aikaan useampi kaapeli.

Rajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDGs) saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä 2017 toteutimme prosessin, jossa valitsimme 17 tavoitteen joukosta ensisijaisesti kolme, joihin toiminnallamme on merkittävin vaikutus ja joita sitoudumme edistämään. Tuemme ennen kaikkea edullisen ja puhtaan energian saantia, kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja sekä kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä. Carunan strategiset painopistealueet ovat suoraan kytköksissä valittuihin tavoitteisiin.

Haluan kiittää koko henkilöstöä hyvästä ja tuloksekkaasta työstä. Viemme yhdessä Carunaa kohti menestystä tulevaisuudessakin. Kiitos kuuluu myös yhteistyökumppaneillemme – yhdessä toteutamme missiotamme ja rakennamme Suomeen luotettavaa, turvallista ja vastuullista sähköverkkoa. Suuri kiitos myös asiakkaillemme – me teemme tätä teitä varten.

Espoossa maaliskuussa 2018

Tomi Yli-Kyyny
Toimitusjohtaja

Vuoden 2017 keskeiset tapahtumat

TAMMI-MAALISKUU

  • Jatkoimme sähkönjakelun luotettavuutta parantavia verkonparannushankkeita kaikilla verkkoalueillamme läpi vuoden. Siirsimme sähköverkkoamme maan alle suojaan myrskyiltä ja muilta sähkökatkoja aiheuttavilta sään ääri-ilmiöiltä, raivasimme puustoa sähkölinjojen varrelta ja paransimme sähköverkkoa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla.
  • Lisäsimme myös infrastruktuurin yhteisrakentamista kuntien ja teleoperaattorien kanssa.
  • Järjestimme alkuvuonna asiakkaidemme sähköurakoitsijoille ajankohtaispäivän ja aliurakoitsijoillemme sähköverkon rakentamiseen liittyviin turvallisuus- ja laatukysymyksiin keskittyneen tapahtuman.

HUHTI-KESÄKUU

  • Tutkimme asiakkaidemme toiveita ja odotuksia hinnoitteluvaihtoehtojen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi.
  • Aloitimme Varsinais-Suomen ja Satakunnan kolmannen, sähköverkon uudistamista ja toimitusvarmuuden parantamista jatkavan hankekokonaisuuden suunnittelun. Kilpailutuksen myötä solmimme myöhemmin vuoden aikana kolmen vuoden sopimukset verkonparannustöiden toteuttamisesta Netelin, TLT-Groupin ja Vertekin kanssa.
  • Tomi Yli-Kyyny aloitti Carunan toimitusjohtajana 1.5.2017.
  • Kaikkiaan 19 kesätyöntekijää tuli töihin Carunalle.

HEINÄ-SYYSKUU

  • Aloitimme uuden, sähkönsiirron luotettavuutta parantavan 110 kilovoltin voimajohdon suunnittelun Ranuan ja Pudasjärven välille.
  • Elokuun Kiira-rajuilma aiheutti tuhoja sähköverkkoomme ja katkoi sähköjä asiakkailtamme Uudellamaalla.
  • Uudistimme asiakashallinta- ja laskutusjärjestelmämme.
  • Carunalle myönnettiin ISO 55001 -sertifikaatti tunnustuksena laadukkaasta sähköverkon hallinnasta.
  • Päivitimme strategiamme ja uudistimme organisaatiotamme ja johtoryhmäämme.

LOKA-JOULUKUU

  • Jatkoimme aktiivista osallistumista joustavan ja asiakaslähtöisen sähköjärjestelmän kehittämiseen työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmässä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi työstä väliraportin lokakuussa.
  • Lokakuun ja joulukuun kovat lumimyräkät aiheuttivat sähkökatkoja verkkoalueillamme Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa.
  • Aloitimme Uudenmaan ja Hämeen kolmannen, sähköverkon uudistamista ja toimitusvarmuuden parantamista jatkavan hankekokonaisuuden suunnittelun. Käynnistimme kilpailutuksen verkonparannustyöt toteuttavien urakoitsijoiden valitsemiseksi.
  • Myönsimme vuosittain jaettavan turvallisuuspalkinnon Lounais-Suomen Verkonrakennus Oy:lle, Netelin Robert Norrgårdille ja Voimatelin Juha Kaltiokummulle.
  • Järjestimme yläkoululaisille tulevaisuuden energiajärjestelmän ideointikilpailun ja palkitsimme kaikkien 38 kilpailuun osallistuneen koulun parhaat osaajat.
  • Sähkön pientuotannon yleistyminen näkyi Carunan verkkoalueilla. Verkkoomme liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien määrä kaksinkertaistui vuoden loppuun mennessä edellisvuoteen verrattuna.

Case: Innovaatiokilpailu yläkoululaisille

Miten energiaa käytetään ja tuotetaan sadan vuoden päästä? Onko uusiutuva energia vastaus tulevaisuuden energiantuotannon haasteisiin tai mitataanko henkilökohtaista sähkönkulutusta entistä tarkemmin?

Caruna haastoi yläkoululaiset visioimaan energia-alan tulevaisuutta Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä innovaatiokilpailussa. Yläkoululaisten aivoriihessä syntyi videoita, ainekirjoituksia, maalauksia ja lautapelejä, runoja ja jopa energia-aiheinen rap-biisi. Niiden perusteella uusiutuvat luonnonvarat, ympäristöystävällisyys ja vasta kehitteillä olevat teknologiat ovat valtteja tulevaisuuden energiantuotannossa.

Ida Mehtätalo ja Neemi Sinko Joensuun Steinerkoulusta pohtivat rohkeasti omaa rooliaan energiankuluttajina. Yläkoululaisten videossa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä ja annetaan käytännön energiansäästövinkkejä.

”Oppilaiden kilpailutyöt osoittavat ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, josta meillä aikuisilla on paljon opittavaa. Kilpailuun osallistuneet yläkoululaiset ovat myös selvästi hyvin perillä energia-asioista ja peräänkuuluttavat ekologisia ratkaisuja nyky-yhteiskunnan kasvavaan energiantarpeeseen. Nämä ratkaisut ja ajatukset tarjoavat inspiraatiota liiketoimintamme kehittämiseen uuden strategian mukaisesti”, kertoo Carunan viestintäjohtaja Henna Tuominen.

Kilpailun tarkoituksena oli lisätä ympäristö- ja energiatietoisuutta ja jakaa hyvää energiaa Carunan verkkoalueella. Mukaan lähti 38 koulua eri puolilta Suomea aina Espoosta Ouluun ja Kurikasta Joensuuhun. Tyhjin käsin ei kilpailusta tarvinnut palata, sillä jokaisen koulun voittaja palkittiin 100 euron stipendillä.

”Kiitos Carunalle siitä, että he tekivät tällaisen kilpailun mahdolliseksi. On huikeaa, mihin suorituksiin ja kekseliäisyyteen oppilailta riittää energiaa. Meille opettajillekin oli virkistävää nähdä näitä tuotoksia. Voittajaa ei tosin ollut helppo valita useiden erinomaisten töiden joukosta”, sanoo fysiikan ja kemian lehtori Suvi-Päivi Malvikko Riihimäen Harjunrinteen koulusta.

Sähkömarkkinat Suomessa

Sähköntuotanto ja sähkönsiirto

Sähkö tuotetaan voimalaitoksissa ydin-, vesi- ja tuulivoimalla sekä eri polttoaineilla. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa energiayritystä ja yli 400 voimalaitosta.

Voimalaitoksilta sähkö siirtyy koteihin ja muihin sähkön käyttöpaikkoihin kanta- ja jakeluverkkoa pitkin. Sähkönsiirrosta kantaverkossa vastaa Fingrid Oyj. Kantaverkossa sähkö siirtyy tuottajilta sähkönsiirto- ja teollisuusyrityksille. Sähkönsiirtoyhtiö siirtää sähköä kotitalouksiin ja yrityksille keski- ja pienjännitteisessä jakeluverkossa.

Sähkönsiirto lyhyesti

Sähkönsiirron sääntely

Suomessa sähkönsiirtomarkkina on tarkasti säänneltyä ja valvottua. Sähkömarkkinalain tarkoituksena on taata sähkön loppukäyttäjille hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen hinta sekä toimivat ja tasapuoliset palveluperiaatteet.

Carunalla on Energiaviraston myöntämät verkkoluvat, joita toimintamme sähkönsiirtoyhtiönä edellyttää. Energiavirasto valvoo sähkönsiirtoyhtiöiden toimintaa ja määrittelee sähkönsiirrolle sallitun kohtuullisen tuoton, jonka perusteella yhtiöt määrittelevät siirtohinnat.

Sähköverkkoliiketoimintaa sääntelevän sähkömarkkinalain lähtökohtana on, että sähköverkot muodostavat tuottajan ja käyttäjän välisen markkinapaikan, joka palvelee tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin sähkökaupan osapuolia, niin myyjiä kuin ostajia. Sähköverkonhaltijan, kuten Carunan, velvollisuutena on käyttää, kehittää ja ylläpitää verkkoaan sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaisesti ja turvata näin osaltaan sähköjärjestelmän toimivuus ja varmuus. Verkonhaltijan tehtävänä on myös tarjota verkkoliittymä ja sähkönsiirto asiakkaille tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin.

Tiedonhallinta on tärkeä osa sähkömarkkinoiden toimintaa. Lainsäädännön perusteella Carunalla on erityinen vastuu toimia puolueettomasti ja jakaa tarpeellinen tieto muiden markkinaosapuolten kesken. Toisaalta meitä sitoo henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset. Nämä edellyttävät muun muassa, että kuluttajilla on oikeus hallita omia tietojaan.

Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013 sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013 sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi. Sähkömarkkinalain mukaan myrskystä tai lumikuormasta aiheutunut sähkökatko ei saa kestää yli kuutta tuntia kaupungeissa ja taajamissa, eikä yli 36 tuntia niiden ulkopuolella.

Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden on parannettava toimitusvarmuuttaan siten, että sähkökatkot eivät ylitä laissa asetettuja aikarajoja vuoden 2028 jälkeen. Carunalle tämä tarkoittaa merkittäviä investointeja toimitusvarmuuden parantamiseen esimerkiksi siirtämällä ilmajohtoverkkoja maan alle ja lisäämällä verkostoautomaatiota. Investointeja lisäävät myös jakeluverkon ikääntymisestä johtuvat uudistamistarpeet.

Lue lisää Carunan verkonparannushankkeista ja sähköverkon uudistamisen periaatteista.

Siirtohintojen valvonta

Energiavirasto valvoo sähkönsiirtoyhtiöiden tuottoja neljän vuoden valvontajaksoissa. Jos jakson toteutunut tuotto ylittää Energiaviraston määrittelemän kohtuullisen tuoton rajan, kertyy ylijäämää. Jos taas jakson toteutunut tuotto jää tämän alle, syntyy alijäämää.

Caruna määrittelee sähkönsiirtohinnat arvioimalla tuotto- ja kulutasoaan.

Caruna määrittelee sähkönsiirtohinnat arvioimalla tuotto- ja kulutasoaan. Kuluihin vaikuttavia tekijöitä on useita, esimerkiksi inflaatio, korkotaso ja sääolot. Tämän vuoksi arviot toteutuvat harvoin tarkasti.

Jos kerättyjen sähkönsiirtomaksujen määrä alittaa ennakoidun tason, Caruna voi veloittaa enemmän siirtomaksuja seuraavalla nelivuotiskaudella. Jos sähkönsiirrosta on veloitettu liikaa, Caruna hyvittää ylijäämän asiakkaille seuraavassa jaksossa.

Tulevaisuuden sähköverkko

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluitamme niin, että ne vastaavat asiakkaidemme odotuksia sekä yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Uudet teknologiat, kuten energiavarastot ja laajamittainen, hajautettu energiantuotanto muuttavat tulevaisuudessa jakeluverkonhaltijoiden tehtäviä ja liiketoimintamalleja.

Hyvä esimerkki uuden teknologian mukanaan tuomista muutoksista on etäluettavat sähkömittarit, jotka asensimme kaikille asiakkaillemme vuonna 2014.

Hyvä esimerkki uuden teknologian mukanaan tuomista muutoksista on etäluettavat sähkömittarit, jotka asensimme kaikille asiakkaillemme vuoden 2014 loppuun mennessä. Etäluettavien mittareiden ansiosta asiakkaat voivat hankkia sähköenergiaa tuntikohtaisesti ja seurata sähkönkulutustaan Carunan energianseurantapalvelussa.

Asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamista valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön perustamassa älyverkkotyöryhmässä. Työryhmän tarkoituksena on ohjata sähköverkon suunnittelua ja rakentamista niin, että kotitaloudet voisivat osallistua aktiivisemmin sähkömarkkinoille muun muassa myymällä itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa.

Caruna toimii älyverkkotyöryhmässä teknisenä neuvonantajana ja asiakkaiden tarpeiden toteuttajana. Älyverkkotyöryhmä tulee esittämään tulevaisuuden suuntaviivat koko Suomen sähköjärjestelmälle virallisessa mietinnössään syksyllä 2018. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi älyverkkotyöryhmän väliraportin lokakuussa 2017.

Tulevaisuuden suunnittelun lisäksi rakennamme Carunassa jo käynnissä olevien verkonparannushankkeiden avulla vahvan pohjan tulevaisuuden sähkömarkkinoille. Nykyiset verkonrakennusperiaatteemme mahdollistavat uusiutuvan energian liittämisen verkkoomme laajamittaisesti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi etäluettavat mittarit mahdollistavat sen, että asiakkaat voivat myydä itse tuottamastaan sähköstä oman käytön ylittävän osuuden sähkömarkkinoilla.

Yritysvastuu

Carunassa vastuullisuus tarkoittaa sitä, että työskentelemme luotettavasti ja vastuullisesti asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme ja omistajiemme kanssa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi ja asetamme turvallisuuden ja ympäristön etusijalle kaikessa toiminnassamme.

Hyvä yrityskansalaisuus on yksi Carunan vuonna 2017 päivitetyn strategian kolmesta painopistealueesta.

Hyvä yrityskansalaisuus on yksi Carunan vuonna 2017 päivitetyn strategian kolmesta painopistealueesta. Toiminnan ytimessä on asiakaslähtöinen ja tehokas perusliiketoiminta, joka tähtää sähkönjakelun luotettavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseen Carunan toiminnassa ja prosesseissa. Kolmannen strategisen painopisteen eli kasvun ja uusien palveluiden avulla osallistumme tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Tutustu Carunan strategiaan

Vuonna 2015 kartoitimme toimintamme keskeiset vaikutukset, määritimme olennaiset vastuullisuusteemat sekä yritysvastuun tavoitetilan.

  • Tavoitteenamme on olla Suomen vastuullisin sähkönsiirtoyhtiö, joka tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, yhteiskunnalle ja omistajilleen.
  • Tarjoamme luotettavan sähköverkon, joka siirtää sähköä turvallisesti huomioiden ympäröivän luonnon.
  • Saavutamme visiomme toimimalla eettisesti ja pitkäjänteisesti yhdessä luotettavien kumppaneidemme kanssa.

Keskeiset yritysvastuuteemat

Määritimme toimintamme olennaisimmat vaikutukset Global Reporting Initiativen (GRI) G4-olennaisuusprosessin mukaisesti vuonna 2015. Olennaisuusprosessin tuloksena kiteytimme Carunan yritysvastuun keskeiset painopistealueet sekä GRI G4 -näkökohdat.

Lue lisää olennaisten vastuullisuusteemojen määrittelyprosessista GRI ja data -osiosta.

Kehitämme toimintaamme ja raportoimme siitä yritysvastuun olennaisiin teemoihin keskittyen. Huomioimme olennaisuusprosessin tulokset myös sidosryhmäyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Vuonna 2018 toteutamme uuden olennaisuusanalyysin sekä siirrymme yritysvastuuraportoinnissa GRI Standardien käyttöön.

Yritysvastuun teemat ja näkökohdat

Yritysvastuun periaatteet

Olemme kuvanneet yritysvastuun periaatteemme Carunan HSE-politiikassa (Health, Safety and Environment):

Tuotteemme ja palvelumme ovat turvallisia, laadukkaita ja helposti saatavilla.

  • Yhtiömme, kaikki työntekijämme ja liikekumppanimme noudattavat lakeja ja muita määräyksiä, parhaita käytäntöjä ja toimialan standardeja.
  • Kehitämme sähköverkkoamme ottamalla terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon sekä päivittäisissä toiminnoissamme että pitkän aikavälin kehityksessä.
  • Kaikilla työntekijöillämme ja liikekumppaneillamme tulee olla mahdollisuus työskennellä terveellisessä, turvallisessa ja motivoivassa työympäristössä.
  • Tuotteemme ja palvelumme ovat turvallisia, laadukkaita ja helposti saatavilla.
  • Edistämme terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kulttuuria kaikissa toiminnoissamme asettamalla päämääriä, tavoitteita ja toimintaohjelmia jatkuvan parantamisen hengessä.
  • Tunnistamme verkko-omaisuutemme ja toimintojemme ympäristövaikutuksia ja hallitsemme ne täsmällisesti. Otamme huomioon sähköverkon koko elinkaaren.
  • Estämme ja minimoimme ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia vahinkoja järjestelmällisillä riskienarvioinneilla.
  • Sitoutamme työntekijämme ja liikekumppanimme vastuulliseen toimintatapaamme ja yhteisiin päämääriimme.
  • Teemme yhteistyötä kuntien, viranomaisten, yksityisten maanomistajien ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa.
  • Toimintaamme leimaa avoin sisäinen ja ulkoinen viestintä, joka luo luottamusta asiakkaiden, liikekumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

Energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuus on keskeinen osa Carunan ympäristövastuuta ja asiakasyhteistyötä.

Energiatehokkuus on keskeinen osa Carunan ympäristövastuuta ja asiakasyhteistyötä. Olemme olleet mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa ja sitä edeltävässä energiansäästösopimuksessa aina sopimusjärjestelmän alusta eli vuodesta 1997 lähtien. Edellinen sopimuskausi päättyi vuoden 2016 lopussa, ja Caruna liittyi mukaan myös uuden kauden 2017–2025 sopimukseen.

Olemme sitoutuneet ottamaan energiatehokkuuden huomioon kaikessa sisäisessä toiminnassamme ja tehostamaan omaa energiankäyttöämme etenkin sähköverkon häviöiden osalta. Mittava verkonparannusohjelmamme pienentää myös sähköverkossa syntyviä siirto- ja jakeluhäviöitä. Vähennämme häviöitä myös verkon suunnittelulla, komponenttien valinnalla ja peruskytkentätilan optimoinnilla.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Caruna on valinnut YK:n 17 universaalin kestävän kehityksen tavoitteen joukosta kolme tavoitetta, joita sitoudumme edistämään toiminnassamme.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Energiasektorilla on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän huomisen rakentamisessa. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat energia-alalle huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Caruna on valinnut YK:n 17 universaalin kestävän kehityksen tavoitteen joukosta kolme tavoitetta, joita sitoudumme edistämään toiminnassamme. Tavoitteista valittiin ne, joihin toiminnallamme on merkittävin vaikutus. Carunan strategiset painopistealueet ovat suoraan kytköksissä valittuihin tavoitteisiin.

Carunan sitoutuu edistämään YK:n tavoitteista ennen kaikkea edullisen ja puhtaan energian saantia, kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja sekä kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä.

 

Edistämme valitsemiamme tavoitteita ennen kaikkea kehittämällä sähköverkkomme toimintavarmuutta ja sähkönjakelun luotettavuutta kaikkialla Suomessa mittavan verkonparannushankkeemme puitteissa.

Mahdollistamme puhtaan energian saannin vahvistamalla uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon edellytyksiä sähköverkossamme. Kestävää teollisuutta ja infrastruktuureja sekä kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä edistämme pitkäaikaisilla investoinneilla sähköverkkoon, parantamalla yhteistyötä kuntien ja teleoperaattoreiden kanssa perusinfrastruktuurin rakentamisessa ja kehittämisessä sekä huolehtimalla osaltamme kansallisesta huoltovarmuudesta.

Näiden lisäksi tunnistimme 17 tavoitteesta myös tavoitteet puhtaasta vedestä ja sanitaatiosta, ihmisarvoisesta työstä ja talouskasvusta, vastuullisesta kuluttamisesta, ilmastoteoista, maanpäällisestä elämästä sekä yhteistyöstä ja kumppanuudesta, joita niin ikään edistämme toiminnallamme.

 

Caruna vaikuttaa näihin kuuteen tavoitteeseen toimintavarman sähköverkon ylläpidon ja kehittämisen lisäksi esimerkiksi suojelemalla pohjavesialueita, kunnioittamalla luonnon monimuotoisuutta, työllistämällä arviolta 2 000 ammattilaista, tarjoamalla turvalliset ja tasa-arvoiset työolosuhteet, edistämällä energia- ja materiaalitehokkuutta ja kierrätystä, noudattamalla vastuullisia, kestäviä ja tasapuolisia hankintakäytäntöjä ja vaalimalla yhteistyötä energia-alan toimijoiden sekä kuntien ja kaupunkien kanssa.

Määritämme tarkemmat mittarit kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi yritysvastuuohjelman päivittämisen yhteydessä keväällä 2018.

Yritysvastuun tavoitteet

Olemme asettaneet valituille yritysvastuuseen liittyville tunnusluvuille tavoitteita vuodelle 2018. Avainmittarit ja tavoitteet on esitetty oheisessa taulukossa.

Vuonna 2018 tarkastelemme toimintamme vaikutuksia muuttuneessa toimintaympäristössä sekä päivitämme tarvittaessa Carunan vastuullisuusteemoja. Uusi yritysvastuuohjelma tehdään kevään 2018 aikana.

Teema Mittari Tavoite vuonna 2017 Toteuma vuonna 2017 Tavoite vuonna 2018
Toimitusvarmuus SAIDI* 109 min. 123 min. 88 min.
KAH** 21,4 milj. € 27,9 milj. € 20,8 milj. €
Kaapelointiaste 48 % 45 % 51 %
Toimitusvarmuusvaatimusten mukaisen verkon piirissä olevat asiakkaat, pois lukien loma-asunnot 70 % 71 % 74,4 %
Asiakkaat ja yhteiskunta Asiakastyytyväisyys (NPS) 10 % -5,0 % 5,0 %
Mainetutkimuksen tulos Parannus edellisen vuoden mittaukseen Toteutunut Parannus edellisen vuoden mittaukseen
Sidosryhmäyhteistyö Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö Toteutunut Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö
Verkonparannushankkeiden asiakastyytyväisyys Mittaustavan luominen Valmis ja käytössä
Turvallisuus Oman henkilöstön tapaturmataajuus (TRIF***) 0 0 0
Urakoitsijoiden tapaturmataajuus (LWIF****) 8 9,5 8
Kolmansien osapuolten sähkötapaturmat (Tukesille raportoidut) 0 8 0
Caruna-kortti-aliurakoitsijakoulutuksen suoritusaste (uusi tavoite 2018) 100 %
Henkilöstö Henkilöstötyytyväisyys 70 68 70
Koulutuspäivät 2 työpvä/hlö 3 työpvä/hlö 2 työpvä/hlö
Sairauspoissaolot < 2,0 % 1,8 % < 2,0 %
Ympäristö Öljyvuotojen lukumäärä 7 kpl 1 7 kpl (100 kg)
Purettavan verkon jatkokäsittely***** 30 % 32 % 60 %
Pylväsmuuntamoiden määrä pohjavesialueilla****** 520 800 250
Ilmajohtojen väheneminen –3 800 km –3 200 km –3 800 km
Vastuullinen hankinta Hankintaketjun ja hankintakäytäntöjen kuvaus Ylätason kuvaus valmis Hankintaketju on ylätasolla kuvattu, samoin hankintakäytännöt erityisalojen hankintalakia noudattaen. Kuvaukset valmiit
Palvelutuottajien auditointi Kuusi toimijaa auditoitu Toteutunut Kuusi auditointia
Supplier code of conduct -kurssin suoritusaste Suoritusaste 100 % Kurssia ei toteutettu*******
Avaintoimittajien vastuullisuusarviointi (uusi tavoite 2018) Arvioinnit suoritettu
Avoimuus, eettiset liiketoimintaperiaatteet ja hyvä hallinnointitapa Carunan toimintaohje -verkkokoulutuksen suoritusaste 100 % 100 % 100 %
Johtamisjärjestelmät ja prosessit Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja prosessien kehittäminen (ISO55-sertifiointi) Valmis Uuden johtamismallin kehittäminen ja käyttöönotto
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Integroiminen osaksi Carunan liiketoimintasuunnitelmaa Valmis Tarkempien mittareiden määrittely


*SAIDI = System Average Interruption Duration Index. Sähkönjakelun keskeytyksen keskimääräinen keskeytysaika per asiakas.
**KAH = Keskeytyksestä aiheutunut haitta. Mittari kuvaa sähkönjakelun keskeytyksen laskennallista haittakustannusta, jolla kuvataan asiakkaille aiheutunutta haittaa.
***TRIF = Total Recordable Injury Frequency. Mittari kuvaa Carunan henkilöstön poissaoloon johtaneet tai hoitokäynnin aiheuttaneet työpaikkatapaturmat suhteutettuna työtunteihin (kpl/miljoonaa tehtyä työtuntia).
****LWIF = Lost Workday Injury Frequency. Mittari kuvaa Carunan työtehtävissä tai ympäristössä urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille sekä harjoittelijoille ja tilapäisille työntekijöille tapahtuneet, vähintään yhden kokonaisen päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat suhteutettuna työtunteihin (kpl/miljoonaa tehtyä työtuntia).
*****Materiaalien kierrätys on ulkoistettu Kuusakoski Oy:lle elokuusta 2015 lähtien. Kuusakoski-yhteistyö koskee uusia urakoitsijasopimuksia. Tavoitteena on, että vuonna 2017 verkosta purettavan ja Kuusakoskelle päätyvän materiaalin kierrätysaste on 30 prosenttia. Vanhojen sopimusten osalta kierrätyksen hoitavat urakoitsijat. Jatkossa kierrätysaste nousee, kun yhä useampi urakkasopimus on Kuusakoski-yhteistyön piirissä.
******Pohjavesialueiden pylväsmuuntamoiden uusinta etenee nopeasti ja korvaavia puistomuuntamoita on rakennettu vuonna 2017suunnitelmia vastaavasti. Vanhojen muuntamoiden puruista ennustettua suurempi osuus ajoittuu vuoden 2018 talvelle, josta johtuen myös 2017 lopun tavoitetasosta jäätiin jälkeen.
Aikaisemmasta arviosta poiketen osa ilmajohtoverkon toimitusvarmuusinvestointien kautta toteutettavista pohjavesialueen pylväsmuuntamoiden uusinnasta tulee ajoittumaan vuodelle 2019.
*******Kurssia ei toteutettu, koska 2017 painotimme urakoitsijoiden koulutuksessa turvallisuutta ja laatua.