Turvallisuus

Turvallisuus on etusijalla kaikessa Carunan toiminnassa. Tavoitteenamme on, että sähköverkostamme ja toiminnastamme ei aiheudu vaaraa tai haittaa ihmisille eikä ympäristölle.

  • Projektinvalvojamme ja urakoitsijamme suorittivat yhteensä lähes 3 000 työmaatarkastusta ja Carunan oma henkilöstö teki yli 400 turvallisuuden havainnointikierrosta eli Safety Walkia.
  • Käynnistimme toimenpideohjelman erityisesti aliurakoitsijaturvallisuuden parantamiseksi.
  • Myönsimme työturvallisuudessa ansioituneille urakoitsijoillemme Carunan turvallisuuspalkinnon kolmatta kertaa.
  • Edistimme verkonparannushankkeillamme huoltovarmuutta ja yhteiskunnan turvallisuutta.

Turvallinen sähköverkko

Suomessa sähköturvallisuuden perusvaatimukset määritetään sähköturvallisuuslaissa. Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme sähköverkkoamme lakisääteisten vaatimusten, toimialan standardien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

Sähköturvallisuuslaki edellyttää, että sähköverkko ei saa aiheuttaa vaaraa. Kiinnitämme sähköverkon suunnittelussa, verkkokomponenttien valinnassa sekä rakennustyömaita ja sähkötöitä koskevissa vaatimuksissa ja valvonnassa erityistä huomiota sähköverkon turvallisuuteen.

Lue lisää turvallisuusjohtamisesta.

Tunnistamme ja arvioimme sähköverkkoomme ja toimintoihimme liittyviä vaaroja säännöllisesti.

Tunnistamme ja arvioimme sähköverkkoomme ja toimintoihimme liittyviä vaaroja säännöllisesti. Luokittelemme mahdolliset turvallisuuspuutteet ja korjaamme ne kiireellisyyden mukaan joko välittömästi viankorjauksena, lähitulevaisuudelle suunniteltujen kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä tai lähivuosien investointiohjelmissa osana pitkän aikavälin verkonparannustoimenpiteitä.

Kaikissa verkkomme sähkölaitteistoissa on varoituskilvet kertomassa sähköiskun vaarasta. Estämme tahattoman ja tahallisen pääsyn sähkölaitteistoihin lukituksella, rakenteellisilla ratkaisuilla ja laitteistojen oikealla sijoittamisella. Korjaamme vaaraa aiheuttavat viat ja poistamme sähkölinjoille kaatuneet puut mahdollisimman nopeasti. Rajaamme työmaat ja merkitsemme ne siten, että sivullisten tahaton pääsy niille on estetty.

Carunan sähköverkossa tapahtuu vuosittain yksittäisiä sähkötapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Valtaosa näistä aiheutuu sähkötyöturvallisuusmääräysten noudattamatta jättämisestä. Ilmoitamme sähkötapaturmat ja läheltä piti -tilanteet turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille jakaaksemme tietoa ja parantaaksemme sähköturvallisuutta koko toimialalla.

Vuonna 2017 verkkoalueellamme tapahtui kahdeksan pääosin sääilmiöistä ja huolimattomuudesta johtuvaa sähkötapaturmaa ja yksi läheltä piti -tilanne kolmansille osapuolille.

Yhteiskunnan turvallisuus

Sähkönjakelun luotettavuus vaikuttaa välillisesti koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Sähköverkon parannushankkeellamme edistämme sähkönjakelun häiriöttömyydestä kriittisesti riippuvaisten sähkönkäyttäjien toimintavarmuutta ja pienennämme haitallisten vaikutusten todennäköisyyttä yhteiskunnalle. Kriittisiä sähkönkäyttäjiä ovat muun muassa sairaalat, vanhainkodit, julkinen liikenne, teleoperaattoreiden tukiasemat, vesilaitokset ja jätevedenpuhdistamot.

Lue lisää sähkönjakelun merkityksestä yhteiskunnan turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle.

Asiakasturvallisuus

Asiakasturvallisuuden varmistaminen on osa Carunan turvallisuusjohtamista. Jos sähköverkko vaurioituu, korjaamme viat nopeasti.

Seuraamme sähkön laatua ja vikoja etäluettavien sähkömittareiden avulla. Analysoimme mittareiden rekisteröimiä poikkeavia tietoja säännöllisesti sähköverkon ja asiakkaan mittauskeskuksen vikojen tunnistamiseksi. Tutkimme epäilyttävät tilanteet ja korjaamme ne. Vuonna 2017 löysimme etäluettavien mittareiden avulla sähköverkostamme ja asiakkaidemme sähkökeskuksista 384 vikaa, jotka korjasimme välittömästi.

Olemme kouluttaneet myös asiakasneuvojamme tunnistamaan asiakkaiden kuvausten perusteella erityyppisiä vikoja.

Työturvallisuus

Edellytämme, että kaikilla työntekijöillämme ja yhteistyökumppaneillamme on mahdollisuus työskennellä terveellisessä, turvallisessa ja motivoivassa työympäristössä. Tavoitteenamme on välttää tapaturmat kokonaan.

Työturvallisuus edellyttää yhteistyötä kaikkien työpaikalla tai projekteissa työskentelevien osapuolten kesken. Työmaiden turvallisuus perustuu riskien arviointiin. Edellytämme sekä itseltämme että yhteistyökumppaneiltamme työtapoihin ja työympäristöön liittyvien vaarojen jatkuvaa tarkkailua. Teemme jokaiselle projektille turvallisuussuunnitelman, ja pidämme sitä ajan tasalla.

Tavoitteenamme on välttää tapaturmat kokonaan.

Edellytämme, että kaikki poikkeamat ilmoitetaan ja tutkitaan, niille määritellään korjaavat tai ehkäisevät toimenpiteet ja toimenpiteiden etenemistä seurataan. Jaamme poikkeamatutkintojen oppeja yhteistyökumppaneidemme kanssa, minkä tavoitteena on vastaavien tapahtumien ennaltaehkäisy koko toimitusketjussa. Caruna on Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen, ja olemme sitoutuneet nolla tapaturmaa -ajatteluun.

Valvomme työympäristömme ja toimintojemme turvallisuutta säännöllisten työmaatarkastusten ja turvallisuuden havainnointikierrosten eli niin sanottujen Safety Walkien avulla. Safety Walk on turvallisuuspainotteinen, vuorovaikutteinen kierros työmaalla tai toimistotiloissa. Safety Walkin painopiste on ihmisissä, turvallisissa työskentelytavoissa ja olosuhteissa, kun taas työmaatarkastuksessa yleensä keskitytään tekniikkaan ja turvallisuuspuutteisiin.

Olemme asettaneet henkilöstöllemme työtehtäviin perustuvat Safety Walk -tavoitteet. Henkilöstömme teki vuoden 2017 aikana yhteensä 426 Safety Walkia.

Työmaatarkastuksia tekevät puolestaan pääasiassa yhteistyökumppanimme projektinvalvojat. Olemme velvoittaneet urakoitsijamme valvomaan työmaita ja raportoimaan turvallisuudesta sekä helpottaneet heidän työtään mobiilityökaluilla, joilla raportit voi tehdä suoraan kentältä ja liittää mukaan tarvittavat valokuvat. Vuonna 2017 projektinvalvojamme ja urakoitsijamme raportoivat yhteensä 2 930 työmaatarkastusta.

Urakoitsijaturvallisuus

Vaatimus turvallisesta työstä ja työympäristöstä koskee yhtä lailla koko Carunan henkilöstöä, kaikkia urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita. Sovimme turvallisuutta koskevista pelisäännöistä jo yhteistyösopimuksia solmiessamme. Perehdytämme kaikki urakoitsijamme ja edellytämme kaikkien aliurakoitsijoiden hyväksyttämistä meillä etukäteen.

Urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden turvallisuutta mittaava tapaturmataajuus on yksi avainmittareistamme.

Urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden turvallisuutta mittaava tapaturmataajuus (LWIF, Lost Workday Injury Frequency) on yksi avainmittareistamme. Mittari muodostuu Carunan työtehtävissä tai työympäristössä urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille sekä harjoittelijoille ja tilapäisille työntekijöille tapahtuneista, vähintään yhden kokonaisen päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työtapaturmista suhteutettuna työtunteihin (kpl/miljoonaa tehtyä työtuntia).

Olemme tehostaneet urakoitsijoiden tapaturma- ja työtuntiraportointia järjestelmällisesti. Koulutuksella, perehdytyksellä ja poikkeamien systemaattisella käsittelyllä olemme onnistuneet laskemaan tapaturmataajuutta merkittävästi. Vuonna 2017 urakoitsijoiden tapaturmataajuudessa tuli kuitenkin takapakkia: tulos oli 9,5 (tapaturmaa per miljoona työtuntia) eli palasimme vuoden 2016 ennätysalhaisen lukeman (5,2) jälkeen vuosien 2014 ja 2015 tasolle.

Seuraamme myös urakoitsijoille sattuneita vakavia tapaturmia. Luokittelemme tapaturman vakavaksi, jos siitä aiheutuu vähintään 30 päivän työkyvyttömyys tai pysyvä vamma.

Vuonna 2017 tapahtui neljä vakavaa urakoitsijatapaturmaa, ja ne kaikki tapahtuivat pääurakoitsijoidemme alihankkijoille:

  • Aliurakoitsijan autonkuljettaja sai hiusmurtuman lonkkaansa, kun hän liukastui ja putosi kuorma-auton lavalta.
  • Kaivuu-urakoitsijan työntekijä sai sähköiskun, kun kaivinkone ajautui liian lähelle jännitteistä ilmasähköjohtoa.
  • Aliurakoitsijan työntekijä sai murskavamman jalkateräänsä, kun pystyasentoon laskettu kaivinkoneen kauha kaatui hänen jalalleen.
  • Aliurakoitsijan työntekijä sai sääreensä avomurtuman, kun merikaapelin laskussa käytetty kaapelikelkka irtosi ja sinkoutui hänen jalkoihinsa.

Aliurakoitsijaturvallisuuden kehittäminen

Aliurakoitsijoiden työturvallisuuden kehittäminen yhdessä pääurakoitsijoidemme kanssa oli yksi turvallisuustoimintamme painopisteitä vuonna 2017. Keskeisiä toimenpiteitämme ovat olleet muun muassa HSE-yhteistyöverkoston perustaminen yhdessä keskeisten urakoitsijoidemme kanssa, oman työn turvallisuustarkastuksen käyttöönotto koko urakointiketjuun, turvallisuuspainotteisten verkkokurssien sisältöpäivitykset sekä turvallisuuspoikkeamien hallinta- ja viestintämallimme jalkautumisen varmistaminen koko urakointiketjuun.

Case: HSE-verkosto

Vaikka turvallisuus on jatkuvasti parantunut Carunan työmailla, kirjattiin alkuvuodesta 2017 synkkiä lukuja työtapaturmatilastoihin: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sattui yhtä paljon vakavia urakoitsijatapaturmia kuin koko vuoden 2016 aikana.

Caruna päätti puuttua tilanteeseen ja perusti urakoitsijoiden yhteisen HSE-verkoston (Health, Safety and Environment) ratkomaan alan turvallisuushaasteita. Sen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta yhtenäistämällä työturvallisuuskäytäntöjä sekä sujuvoittamalla tiedonkulkua työmailla. Verkosto työskentelee myös ympäristötietouden lisäämiseksi. Mukaan lähti heti kymmenkunta urakoitsijoiden edustajaa.

Verkostossa jaetaan hyviä käytäntöjä esimerkiksi kaapeliasennuksista ja purkutöiden turvallisuudesta. Palautteen perusteella uudelle yhteistyömuodolle ollut selkeä tarve.

“HSE-verkoston aloittaminen oli loistava idea työturvallisuuden parantamiseksi. Verkoston kautta Carunan asettamat työturvallisuusvaatimukset ja -tavoitteet ovat tulleet paljon selkeämmiksi. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen, vaan käyttöön voi ottaa jo muiden hyväksi kokemia menetelmiä. Tästä esimerkkinä on sähköisten työkalujen käyttäminen työturvallisuustarkistuksissa, sanoo HSEQ-päällikkö Juhani Kamila Eltel Networks Oy:stä.

Tähän mennessä HSE-verkosto on työstänyt oman työn turvallisuustarkistusmenettelyä sekä yhdenmukaistanut tapaa, jolla turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan. Aikaisempia tapaturmia on käyty yhdessä läpi, ja verkostossa on sovittu korjaavista toimenpiteistä. Nopeutunut tiedonkulku ja yhdenmukaiset toimintatavat ovat helpottaneet työskentelyä myös aliurakoitsijoiden kanssa.

“Olemme kehittäneet ja täsmentäneet yrityksen ja omien yhteistyökumppaneiden toimintatapoja ja -ohjeistusta. Ne ovat auttaneet parantamaan työkohteiden läpimenoaikoja, koska erityyppisille työkohteille käytetään aina parasta mahdollista turvallista toimintatapaa, TLT Connection Oy:n projektipäällikkö Timo Rantala sanoo.

Verkosto on yhtä mieltä siitä, että työturvallisuutta parannetaan parhaiten yhdessä.

“Haluamme olla mukana luomassa uutta työturvallisuuskulttuuria koko alalle. Odotan myös sitä, että tulevaisuudessa saamme aliurakoitsijat mukaan verkoston toimintaan”, Rejlers Oy:n sähköverkkojen palvelupäällikkönä toimiva Hannu Hiltunen toteaa.

Vuonna 2017 aloitimme työntekijöiden oman työn turvallisuustarkastusjalkautukset koko urakointiketjussamme. Menettelyn tarkoituksena on ohjata työmailla työskenteleviä henkilöitä työympäristön ja olosuhteiden jatkuvaan tarkkailuun sekä vastuunottoon omasta ja koko työmaan turvallisuudesta. Jalkautus jatkuu vuonna 2018.

Turvallisuuspalkinto

Palkitsemme yhteistyökumppaneitamme hyvästä turvallisuustoiminnasta ja puutumme epäkohtiin.

Palkitsemme yhteistyökumppaneitamme hyvästä turvallisuustoiminnasta ja puutumme epäkohtiin. Vuonna 2017 jaoimme kolmatta kertaa Carunan turvallisuuspalkinnon työturvallisuuden kehittämisessä kunnostautuneille urakoitsijoille. Palkitsemisen perusteluissa painotettiin aliurakoitsijaturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä.

Yrityssarjan palkinnon sai Carunan aliurakointiyritys Lounais-Suomen Verkonrakennus Oy. Carunan pääurakoitsija Netel Oy on todennut yrityksen luotettavaksi kumppaniksi. Palkittu pienyritys panostaa henkilöstönsä osaamiseen, jatkuvaan ammatilliseen kehittämiseen ja työturvallisuuteen.

Case: Työturvallisuuspalkinto

Caruna palkitsee vuosittain työturvallisuutta ansiokkaasti edistäneitä urakoitsijoita. Vuonna 2017 korostettiin aliurakoitsijoiden turvallisuusponnisteluita. Yrityssarjassa palkittiin Lounais-Suomen Verkonrakennus Oy, joka on toiminut Netel Oy:n alihankkijana Carunan sähköverkon rakennusprojektissa.

“Turvallisuus on asia, johon Carunassa kiinnitetään korostetusti huomiota aivan ylintä johtoa myöten. Samoin näyttää olevan asian laita Lounais-Suomen Verkonrakennuksessa. Carunan työmaatarkastuksissa on huomattu yrityksen vahva kokemus, alan tuntemus ja henkilöstön ammattitaito sekä asianmukainen kalusto”, sanoo Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny.

Lounais-Suomen Verkonrakennukselle ei ole sattunut yhtään työtapaturmaa. Seitsemän hengen yritys luottaa siihen, ettei kirjauksia työtapaturmista tarvitse jatkossakaan tehdä.

”Meillä työturvallisuus lähtee työntekijöiden vahvasta ammattiosaamisesta, ammattiylpeydestä ja korkeasta työmoraalista. Työturvallisuus on myös jatkuvaa opiskelua ja kehittämistä. Jos työntekijämme huomaavat kentällä epäkohtia turvallisuuden suhteen, he tuovat siitä välittömästi tiedon meille ja asiaan etsitään viipymättä ratkaisuja”, kertoo Lounais-Suomen Verkonrakennuksen toinen omistaja Janne Syväjärvi.

Yrityssarjan lisäksi palkinto myönnetään henkilökohtaisessa sarjassa, jossa Caruna palkitsi Robert Norrgårdin Neteliltä ja Juha Kaltiokummun Voimateliltä.

Kenttätöiden johtaja Robert Norrgårdia kiitettiin tinkimättömästä suhtautumisesta työturvallisuuteen. Vankka osaaminen kenttätyöstä ja työturvallisuudesta pitää huolen, että asiat hoituvat aliurakoitsijaportaassa asti. Norrgård on myös kehittänyt käytännön tarkistuttaa urakoitsijoiden töitä toisillaan, mikä on vähentänyt puutteita työmaaturvallisuudessa.

Pohjois-Suomen Voimatelin projektivastaava Kaltiokumpu ilmoittaa turvallisuuspoikkeamista ripeästi ja tutkii ne perusteellisesti. Kaltiokumpu myös perehdyttää ja ohjaa omien työmaidensa henkilöstöä. Hän saakin tunnustusta esimerkillisestä työstä.

”Onnittelen turvallisuuspalkinnon saajia hyvästä työstä. Toivon, että palkittujen näyttämä esimerkki kannustaa kaikkia muitakin kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen. Jokainen työntekijä ja urakoitsija on meille arvokas ja haluamme jokaisen pääsevän päivän päätteeksi ehjänä kotiin”, sanoo Carunan turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Piia Häkkinen.

Henkilökohtaisessa kategoriassa palkitsimme kaksi henkilöä: Robert Norrgårdin Neteliltä ja Juha Kaltiokummun Voimateliltä. Norrgårdilla on tinkimätön turvallisuusasenne ja vankka kenttätyöosaaminen sekä kyky varmistaa asioiden käytännön jalkautuminen aliurakoitsijaportaaseen asti. Kaltiokumpu toimii yrityksessään valtakunnallisena esimerkkinä työmaaturvallisuuden hallinnassa, käsittelee mahdolliset turvallisuuspoikkeamat asianmukaisesti ja jakaa niistä saatavat opit sekä oman että aliurakoitsijoiden henkilöstön kanssa täsmällisesti.

Turvallisuus- ja ympäristökoulutukset

Koulutamme ja perehdytämme sekä omaa että yhteistyökumppaneidemme henkilöstöä turvallisuus- ja ympäristöasioissa.

Koulutamme ja perehdytämme sekä omaa että yhteistyökumppaneidemme henkilöstöä turvallisuus- ja ympäristöasioissa.

Turvallisuus ja ympäristö -verkkokurssin suorittaminen on pakollista kaikille Carunan työmailla työskenteleville henkilöille. Kurssin sisältö päivitettiin vuoden 2017 aikana ja samalla sitä täydennettiin sähköverkko-omaisuuden hallintaan liittyvällä sisällöllä. Kurssisuoritus on voimassa kolme vuotta ja voimassa oleva suoritus on jo lähes 2 500 henkilöllä.

Päivitimme vuonna 2017 myös kaikille Carunan työmailla työskenteleville suositeltavan Sähköturvallisuus työkohteessa -verkkokurssin. Vuoden 2017 aikana lähes 1 000 henkilöä suoritti sekä turvallisuus- ja ympäristöverkkokurssin että sähköturvallisuusverkkokurssin.

Järjestämme yhteistyökumppaneillemme myös erilaisia turvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyviä koulutustilaisuuksia, kuten päivystys- ja vianselvityskoulutusta, maankäytön suunnittelukoulutusta, suurhäiriökoulutusta ja sähkölinjojen läheisyydessä tehtävän puuston raivauskoulutusta. Tällaisiin koulutuksiin osallistui vuoden 2017 aikana yhteensä yli 400 henkilöä.

Case: Sähkösuunnittelukoulutus TAKK:ssa

Sähköverkon suunnittelijan työ edellyttää laajaa osaamista sähköisestä mitoittamisesta aina maanomistajan kohtaamiseen. Omaa ammattitaitoa kannattaa päivittää aika ajoin, ja siksi myös Caruna on mukana järjestämässä lisäkoulutusta sähköverkon suunnittelijoille yhteistyössä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

Suosittua täydennyskoulutusta on järjestetty vuodesta 2015, ja se on innostanut yhteensä 226 ammattilaista syventämään suunnitteluosaamistaan. Osallistujien, urakoitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien palautteen perusteella lisäopinnoille on tarvetta.

“On ollut erittäin hienoa tehdä yhteistyönä nämä koulutukset, ja toivon näille jatkuvuutta. Koulutukset ovat antaneet minulle kouluttajana mahdollisuuden päivittää omaa osaamista reaaliajassa Carunan muutoksien mukana. Koulutuspäivien ilmapiiri on ollut avointa ja keskustelevaa, siis kaiken kaikkiaan upea juttu”, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kouluttaja Jaana Harju kertoo.

Nelipäiväinen koulutus on suunnattu erityisesti uraansa aloittaville suunnittelijoille, mutta sisällöltään se sopii kertaukseksi kokeneemmille alan ammattilaisille sekä ensi kertaa Carunan projekteihin osallistuville suunnittelijoille. Mukaan voi hakea kaksi kertaa vuodessa.

Intensiiviopetuksessa pureudutaan Carunan projektien suunnitteluperiaatteisiin, sähköiseen mitoittamiseen ja sähköverkon sijoittamiseen maastoon sekä teknisiin laitteistoihin kuten puistomuuntamoihin. Kurssin päätteeksi on koe, jonka läpäisseet osallistujat saavat Carunan sähköverkon suunnittelijakortin. Kouluttajina kurssilla toimivat Jaana Harju TAKK:lta, Carunan omat asiantuntijat sekä vierailevat kouluttajat Pepe Vahlberg ELY-keskuksesta sekä Airi Kulmala MTK:lta.

Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen lisäksi Caruna on tiivistänyt yhteistyötään Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:n kanssa. Yhteistyöstä on versonut esimerkiksi suunnittelijakoulutukseen sisältyvä osuus maanomistajan kohtaamisesta. Suunnittelijat saavat lisäoppia siitä, miten kaapelin sijoittaminen pellolle vaikuttaa maataloustukiin ja kuinka tärkeää maanomistajille on tiedottaa työn etenemisestä.

“Yhteistyö TAKK:n ja MTK:n kanssa toimii mainiosti ja koulutus tullaan järjestämään jatkossakin, jos kiinnostusta on yhtä paljon kuin tähän saakka”, lupaa Carunan puolella koulutuksen vastuuhenkilönä toimiva Kalle Sato.

Osana urakoitsijaturvallisuuden toimenpideohjelmaa käynnistimme Caruna-korttikoulutuksen. Koulutus on suunnattu erityisesti sellaisille aliurakoitsijoille, jotka eivät ole sähköammattilaisia vaan esimerkiksi maanrakennusurakoitsijoita tai metsureita. Koulutuksen tarkoituksena on taata perusymmärrys Carunan toimintaympäristöön liittyvistä turvallisuustekijöistä koko aliurakoitsijakentällä ja tukea samalla Carunan sopimusurakoitsijoita heidän omien perehdytysvelvoitteidensa täyttämisessä.

Caruna-kortti konseptoitiin ja pilotoitiin vuoden 2017 aikana, ja alueelliset koulutukset käynnistyvät heti vuoden 2018 alussa. Tavoitteenamme on, että kaikki aliurakoitsijamme osallistuvat koulutukseen vuoden 2018 aikana.