Henkilöstömme

Menestyksemme perustuu asiantuntevaan, hyvinvoivaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön. Tämän turvaamiseksi panostimme viime vuonna henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen, henkilöstön työkiertoon sekä esimiestyöhön.

  • Henkilöstön kehittämisen painopisteet olivat liiketoimintaprosessien ja -järjestelmien kouluttamisessa, joista merkittävin oli asiakastietojärjestelmän muutokseen liittyvä koulutus.
  • Panostus esimiestyön kehittämiseen on tuottanut tulosta: 69 prosenttia carunalaisista kokee, että esimiestyö on laadukasta.
  • Sekä lyhytaikaisten että pitkäkestoisten työkiertojen suosio jatkui.
  • Oppilaitosyhteistyö ja kesäharjoittelijaohjelmamme olivat suosittuja ja moni harjoittelija jatkoi syksyllä osa-aikaisena työntekijänä.

Avainlukuja henkilöstöstä

Carunan henkilöstön lukumäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2017 aikana. Henkilöstön vaihtuvuus oli 8,7 prosenttia vuonna 2017. Palkkasimme 27 uutta vakinaista ja 15 määräaikaista työntekijää (työsuhteessa vuoden päättyessä). Henkilöstömme työsuhteista 23 kappaletta eli 8,3 prosenttia oli määräaikaisia ja 5,5 prosenttia osa-aikaisia.

Työllistämme vuosittain noin kaksikymmentä määräaikaista kesäharjoittelijaa eri tehtävissä. He toimivat kesälomasijaisina, projektitehtävissä tai erilaisten opinnäytetöiden laatijoina. Tämän lisäksi Carunalla työskenteli vuoden 2017 lopussa 37 vuokratyöntekijää. He työskentelevät meillä erityisesti asiakaspalvelutehtävissä, mutta myös it-projekteissa ruuhkahuippujen tasaamiseksi.

Carunan toimintamallissa urakoitsijoilla ja muilla alihankkijoilla on keskeinen rooli sähköverkon rakennus- ja kunnossapitotöissä. Työllistämme hankkeissamme suoraan arviolta 2 000 ja välillisesti 4 000 henkilöä Suomessa.

Työtyytyväisyys

Mittaamme henkilöstömme tyytyväisyyttä säännöllisesti. Teetimme laajan Kaiku-henkilöstötutkimuksen kolmatta kertaa syksyllä 2017. Lisäksi teimme kolme lyhyttä Pulssi-kyselyä. Tutkimuksissa työntekijöidemme oli mahdollista ehdottaa kehitystoimenpiteitä sekä antaa avointa palautetta heidän työtyytyväisyyteensä vaikuttavista seikoista.

Kaiku-henkilöstötutkimuksen tulokset jakautuva useaan teemaan, ja kaikissa teemoissa tapahtui kehitystä parempaan suuntaan lukuun ottamatta työhyvinvointia, joka heikkeni hieman. Eniten parantuneet teemat olivat henkilökohtainen kasvu, esimiestyö ja johtaminen sekä asiakaskokemus. Henkilöstön sitoutuneisuusindeksi oli laajan henkilöstötutkimuksen mukaan 67/100 (2016: 66).

Työ Carunassa on motivoivaa, sisäinen yhteistyö toimii hyvin ja henkilöstöä kohdellaan tasa-arvoisesti.

Henkilöstötutkimuksen tulosten mukaan työntekijäkokemus on vahvistunut monin tavoin. Työ Carunassa on motivoivaa, sisäinen yhteistyö toimii hyvin ja henkilöstöä kohdellaan tasa-arvoisesti. Esimiestyön koetaan kehittyneen selkeästi parempaan suuntaan. Sen sijaan asiakaskokemuksen kehittämiseen on edelleen panostettava. Henkilöstötutkimuksen tulokset antoivat pohjaa myös lukuisille tiimikohtaisille kehityssuunnitelmille.

Vuonna 2017 Carunan arvot uudistettiin yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. Uudet arvot tukevat yhtiön uutta strategiaa. Arvot ja strategia viestittiin koko henkilöstölle yhteisessä kehittämispäivässä syyskuussa. Strategian ja arvojen jalkauttamista jatketaan vuoden 2018 aikana.

Arvojen ja strategisten projektien jalkauttamisen tukemiseksi kaikki esimiehet ja useat muutosagentit osallistuivat muutosjohtamisen valmennukseen loppuvuonna. Carunan johtajisto osallistui lisäksi Lead to Grow -valmennushankkeeseen yhtiön johtamisen, vastuiden ja työtapojen kehittämiseksi.

Henkilöstön sitoutuneisuusindeksi oli vuoden viimeisessä Pulssi-kyselyssä 68/100 (2016: 65).

Työhyvinvointi

Tuimme työkyvyn säilyttämistä ja kehittämistä monin tavoin. Työterveyshuollon yhteistyökumppani vaihtui, kun Diacor ja Terveystalo sulautuivat. Hyvä yhteistyö jatkui edelleen muun muassa koko henkilöstön kattavan terveyskyselyn suunnittelulla. Työterveyshuoltoa täydentävät sairausvakuutuskassa Enerkemin palvelut.

Tarjoamme työntekijöillemme mahdollisuuden työajan joustoihin, etätyön tekemiseen ja sairaan lapsen kotihoitopalveluun.

Tarjoamme työntekijöillemme mahdollisuuden työajan joustoihin, etätyön tekemiseen ja sairaan lapsen kotihoitopalveluun. Työkyvyn ylläpitämiseksi tarjoamme myös mahdollisuutta osa-aikaiseen sairauslomaan ja vastaaviin kuntouttaviin toimenpiteisiin.

Työhyvinvointiryhmämme koordinoi työntekijöiltä tulleita toiveita ja pyrkii tuomaan työpäivään hyvää energiaa kattavan palvelutarjonnan avulla. Vuoden 2017 aikana tarjonnasta suosituimpia olivat liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaedut, taukojumppa- ja kuntosaliopastukset omalla kuntosalillamme, hiihtokoulu, pilates, pyöräilytapahtumat, teatteritapahtumat ja Firstbeat-mittaukset. Syksyllä käynnistyi valikoidulle henkilöryhmälle elämäntapakurssi, jossa sekä ryhmä- että henkilökohtaisella opastuksella ohjataan työntekijöitä parempiin liikunta- ja ruokailutottumuksiin.

Työsuojelututkimuksessa esiin tulleisiin kehityskohteisiin puututtiin ripeästi. Avotoimiston pelisäännöt kehitettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Valaistusta, ilmanvaihtoa ja työergonomiaa parannettiin monin tavoin.

Henkilöstön kehittäminen

Haluamme olla nykyisille ja tuleville työntekijöillemme hyvä työpaikka kasvaa ja kehittyä alan ammattilaisena, asiantuntijana tai johtajana. Vuonna 2017 jokainen carunalainen käytti koulutukseen keskimäärin 25 tuntia.

Vuonna 2016 käynnistynyt kompetenssipelihanke jatkui keväällä 2017. Kompetenssipelissä työkaverit keskustelivat kehittymisestään Carunan yhteisillä osaamisalueilla sekä antoivat palautetta ja kehittymisen eväitä toisilleen. Työkierto ja työkaverin varjostaminen eli työn tekemisen seuraaminen kasvattivat edelleen suosiotaan.

Case: Ulkoinen työkierto

Yllättävä puhelinsoitto toi uuden käänteen verkkoasiantuntijana työskentelevän Tytti Paanasen uralle. Entinen esimies Äänenkosken Energiasta otti Carunan verkkopalveluasiantuntijaan yhteyttä ja tiedusteli, haluaisiko aiemmin kesätöitä Äänekoskella paiskinut Paananen ottaa vastaan sähkötöiden johtajan sijaisuuden.

Alkujaan äänekoskelainen Paananen näki tarjouksessa paljon hyvää, sillä Äänekosken Energialla olisi tarjolla esimieskokemusta ja lisäoppia sähköverkon rakennuksesta ja kunnossapidosta.

“Olin työskennellyt jo pitkään verkkopalveluasiantuntijana, joten tarjous oli harkitsemisen arvoinen. Toisaalta viihdyin Carunassa hyvin, enkä halunnut luopua tehtävästäni kokonaan. Päädyin pyytämään esimieheltä palkatonta vapaata sijaisuutta varten.”

Esimies ja Carunan henkilöstöhallinto suhtautuivat ehdotukseen suopeasti ja kannustivat urahyppyyn, vaikka työnkierto talon ulkopuolella oli heillekin uutta. Niinpä espoolaistunut sähköinsinööri pakkasi muuttolaatikot ja aloitti työt Äänekosken Energian palveluksessa.

Maisemien lisäksi muuttui työkuva. Paananen toimi kahdeksan sähkömiehen esimiehenä, suunnitteli sähköverkkojen rakentamista ja sähkölinjojen maakaapelointia. Esimiesvastuu näkyi työmailla, joilla hän valvoi ja johti sähkötöiden tekemistä.

“Päätöksenteko nopeutui ja itsevarmuus kasvoi työkierron aikana huomaamatta. Äänekoskella pääsin perehtymään ja tutustumaan sähkötyömaihin ja erilaisiin laitteisiin paikan päällä. Nyt on helpompi ymmärtää verkkopalvelukeskukseen tulevia kysymyksiä. Tuntuu myös hyvältä jakaa työkierrossa karttunutta osaamista eteenpäin”, Tytti Paananen sanoo.

Carunalla Paanasen työpäivät täyttyvät yhteydenpidosta sähkösuunnittelijoihin ja urakoitsijoihin. Käytännön työskentely kaapelointityömailla sai näkemään omat työtehtävät uudessa valossa.

“Pienessä yrityksessä vastuut ovat suuremmat ja työnkuva laajempi, joten työkierto opetti siinä mielessä paljon. Ymmärrän nyt kokonaisuuden paljon paremmin. Oma roolini on aiempaa selkeämpi ja pystyn ottamaan eri osastojen näkökulmat huomioon”, Paananen sanoo.

Carunalla kollegat ovat kiinnittäneet huomiota Paanasen syventyneeseen ammattitaitoon.

“Suosittelen ehdottomasti työkiertoa kaikille, joiden työtehtäviin ja elämäntilanteeseen se sopii. Kannattaa ainakin rohkeasti selvittää, olisiko työnkierto mahdollinen omalla kohdalla. Caruna lähti ehdotukseeni ennakkoluulottomasti mukaan, ja koen, että osaamistani arvostetaan nyt entistä enemmän”, Paananen toteaa.

Asetamme turvallisuuden ja ympäristön etusijalle kaikessa toiminnassamme ja painotamme sitä myös koulutuksissamme.

Henkilökohtaisen palautteen keräämiseksi kehitimme 360 esimies- ja 360 asiantuntija -arviointityökalut, joita pilotoitiin onnistuneesti. Esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja kehittävät valmennukset olivat edelleen suosittuja. Syksyllä käynnistyi energia-alan projektijohtamiskoulutus yhteistyössä Projekti-instituutin ja Fingridin kanssa, ja koulutus saa jatkoa tulevina vuosina.

Asetamme turvallisuuden ja ympäristön etusijalle kaikessa toiminnassamme ja painotamme sitä myös koulutuksissamme. Vuoden aikana keskeisiä kehittämisalueita olivat uudistuvien liiketoimintaprosessien ja –järjestelmien koulutukset. Lisäksi koulutusteemoina olivat sähkötekniikka, työturvallisuus, esimiestyö ja johtaminen. Caruna Akatemia -konseptia kehitettiin edelleen. Akatemian luennot ovat kaikille avoimia ja ne käsittelevät laajasti Carunan liiketoimintaa ja toimialan erityispiirteitä.

Osaaminen esiin

Caruna Talent -toimintamalli on Carunan henkilöstön kehittämisen keskeinen työkalu, jonka avulla tunnistamme yhtiömme tulevaisuuden kannalta tärkeän osaamisen sekä osaajat. Toimintamalli keskittyy vahvuuksiin ja kehittymismahdollisuuksiin sekä palautteen laatuun ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Lopputuloksena saamme kokonaiskäsityksen osaamisen kehittämisen painopistealueista sekä konkreettiset kehityssuunnitelmat, joiden toteutumista seuraamme säännöllisesti.

Carunan henkilöstön suorituksen kehittämisen mallin mukaisesti painotimme edelleen säännöllisiä, mutta joustavalla syklillä tapahtuvia esimies-alaiskeskusteluja sekä työntekijän kokonaisvaltaista suoriutumista, kehittymistä ja työhyvinvointia tukevia kehityskeskusteluja ja palautteen antamista. Kannustimme edelleen henkilön omaan aktiivisuuteen työtehtävien ja osaamisen kehittämisessä.

Palkitsemisen periaatteet

Näemme palkitsemisen työhyvinvointia tukevana kokonaisuutena, johon kuuluu sekä aineellisia että aineettomia etuja. Carunalla palkitsemisen periaatteita ovat oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja kilpailukykyisyys. Carunalla on työn vaativuusluokkiin perustuvat palkkaluokat, jolla varmistamme tasapuolisen palkitsemisen. Pyrimme kilpailukykyiseen palkitsemiseen ja osallistumme vuosittain palkkatutkimuksiin, jotka antavat tietoa palkitsemisen kehittämiseksi.

Palkitsemista ohjaavat yksilön suoriutuminen ja yhtiön strategian mukaisten tavoitteiden saavuttaminen. Jokainen carunalainen kuuluu tulospalkkiojärjestelmään, jonka tavoitteista osa on yhtiön yhteisiä ja osa henkilökohtaisia.