Caset

Caruna hyödyntää uusinta 3D-laserteknologiaa sähköverkon kuntotarkastuksissa

 

Helikopteri nousee ilmaan mukanaan pilotti, 3D-laseranturit ja teräväpiirtokamera. Lennon aikana sensorit mittaavat maastoa: tieto sähköverkon kunnosta sekä puuston sijainnista siirtyy helikopterin laitteiston kautta kuntotarkastajien päätteelle.

Tämä ei ole tulevaisuutta, vaan sähköverkon kuntotarkastusten arkea. Ilman teräväpiirtokameraa ja 3D-laseria vikojen paikantaminen olisi huomattavasti nykyistä hitaampaa.

Vaikka suuri osa sähköverkosta on jo kaivettu maan alle, pitää ilmassa kulkevat sähkölinjat tarkastaa edelleen säännöllisesti. Huomio kiinnittyy erityisesti linjojen ympärillä kasvaviin puihin, jotka myrskytuuli tai lumikuorma voivat kaataa sähkölinjoille. Silloin sähköt saattavat katketa tuhansilta kotitalouksilta.

”Säännölliset kuntotarkastukset ovat osa Carunan verkon toimintavarmuuden parantamiseen tähtäävää ohjelmaa. Ilmakuvauksilla on tärkeä rooli kaikessa tekemisessä, sillä sen avulla pääsemme kohdistamaan investoinnit sinne, missä niitä eniten tarvitaan”, sanoo Carunan sähköverkon kehitysjohtaja Sauli Antila.

Lasermallinnuksilla puiden kasvusuuntaa on mahdollista arvioida vuosikymmenten päähän, mikä auttaa estämään vikatilanteita. Kuntotarkastuksia on aiemmin tehty analysoimalla kuvia silmämääräisesti. Nyt suunnittelu nopeutuu, sillä sensoridatan perusteella tallennettujen kuvien analyysi pystytään automatisoimaan.

Helikopterit ovat apuna myös puuston harvennuksessa, joskin turvallisuussyistä mukana on myös maan tasalla liikkuva sähköasentaja. Moni maanomistaja onkin saattanut saada kotiinsa tiedotteen helikopterilla suoritettavista harvennustöistä. Usein jo sähkölinjojen päälle kurottuvien oksien poistaminen riittää estämään myrskyn aiheuttamat sähkökatkokset.

Lentotarkastuksia tehdään usein myös myrskyjen jälkeen, kun halutaan löytää sähköverkon vikapaikat mahdollisimman nopeasti ja ennaltaehkäistä uusia vikoja. Helikopterit nähdään taivaalla todennäköisesti myös tulevina vuosina, vaikka kopterilennokkien hyödyntämisestä keskustellaan jo.

Lisää virtaa sähköverkon suunnitteluun Carunan ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen yhteistyöstä

 

Sähköverkon suunnittelijan työ edellyttää laajaa osaamista sähköisestä mitoittamisesta aina maanomistajan kohtaamiseen. Omaa ammattitaitoa kannattaa päivittää aika ajoin, ja siksi myös Caruna on mukana järjestämässä lisäkoulutusta sähköverkon suunnittelijoille yhteistyössä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

Suosittua täydennyskoulutusta on järjestetty vuodesta 2015, ja se on innostanut yhteensä 226 ammattilaista syventämään suunnitteluosaamistaan. Osallistujien, urakoitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien palautteen perusteella lisäopinnoille on tarvetta.

”On ollut erittäin hienoa tehdä yhteistyönä nämä koulutukset, ja toivon näille jatkuvuutta. Koulutukset ovat antaneet minulle kouluttajana mahdollisuuden päivittää omaa osaamista reaaliajassa Carunan muutoksien mukana. Koulutuspäivien ilmapiiri on ollut avointa ja keskustelevaa, siis kaiken kaikkiaan upea juttu”, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kouluttaja Jaana Harju kertoo.

Nelipäiväinen koulutus on suunnattu erityisesti uraansa aloittaville suunnittelijoille, mutta sisällöltään se sopii kertaukseksi kokeneemmille alan ammattilaisille sekä ensi kertaa Carunan projekteihin osallistuville suunnittelijoille. Mukaan voi hakea kaksi kertaa vuodessa.

Intensiiviopetuksessa pureudutaan Carunan projektien suunnitteluperiaatteisiin, sähköiseen mitoittamiseen ja sähköverkon sijoittamiseen maastoon sekä teknisiin laitteistoihin kuten puistomuuntamoihin. Kurssin päätteeksi on koe, jonka läpäisseet osallistujat saavat Carunan sähköverkon suunnittelijakortin. Kouluttajina kurssilla toimivat Jaana Harju TAKK:lta, Carunan omat asiantuntijat sekä vierailevat kouluttajat Pepe Vahlberg ELY-keskuksesta sekä Airi Kulmala MTK:lta.

Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen lisäksi Caruna on tiivistänyt yhteistyötään Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:n kanssa. Yhteistyöstä on versonut esimerkiksi suunnittelijakoulutukseen sisältyvä osuus maanomistajan kohtaamisesta. Suunnittelijat saavat lisäoppia siitä, miten kaapelin sijoittaminen pellolle vaikuttaa maataloustukiin ja kuinka tärkeää maanomistajille on tiedottaa työn etenemisestä.

”Yhteistyö TAKK:n ja MTK:n kanssa toimii mainiosti ja koulutus tullaan järjestämään jatkossakin, jos kiinnostusta on yhtä paljon kuin tähän saakka”, lupaa Carunan puolella koulutuksen vastuuhenkilönä toimiva Kalle Sato.

Caruna antaa tunnustusta urakoitsijoille työturvallisuuden eteen tehdystä työstä

 

Caruna palkitsee vuosittain työturvallisuutta ansiokkaasti edistäneitä urakoitsijoita. Vuonna 2017 korostettiin aliurakoitsijoiden turvallisuusponnisteluita. Yrityssarjassa palkittiin Lounais-Suomen Verkonrakennus Oy, joka on toiminut Netel Oy:n alihankkijana Carunan sähköverkon rakennusprojektissa.

”Turvallisuus on asia, johon Carunassa kiinnitetään korostetusti huomiota aivan ylintä johtoa myöten. Samoin näyttää olevan asian laita Lounais-Suomen Verkonrakennuksessa. Carunan työmaatarkastuksissa on huomattu yrityksen vahva kokemus, alan tuntemus ja henkilöstön ammattitaito sekä asianmukainen kalusto”, sanoo Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny.

Lounais-Suomen Verkonrakennukselle ei ole sattunut yhtään työtapaturmaa. Seitsemän hengen yritys luottaa siihen, ettei kirjauksia työtapaturmista tarvitse jatkossakaan tehdä.

”Meillä työturvallisuus lähtee työntekijöiden vahvasta ammattiosaamisesta, ammattiylpeydestä ja korkeasta työmoraalista. Työturvallisuus on myös jatkuvaa opiskelua ja kehittämistä. Jos työntekijämme huomaavat kentällä epäkohtia turvallisuuden suhteen, he tuovat siitä välittömästi tiedon meille ja asiaan etsitään viipymättä ratkaisuja”, kertoo Lounais-Suomen Verkonrakennuksen toinen omistaja Janne Syväjärvi.

Yrityssarjan lisäksi palkinto myönnetään henkilökohtaisessa sarjassa, jossa Caruna palkitsi Robert Norrgårdin Neteliltä ja Juha Kaltiokummun Voimateliltä.

Kenttätöiden johtaja Robert Norrgårdia kiitettiin tinkimättömästä suhtautumisesta työturvallisuuteen. Vankka osaaminen kenttätyöstä ja työturvallisuudesta pitää huolen, että asiat hoituvat aliurakoitsijaportaassa asti. Norrgård on myös kehittänyt käytännön tarkistuttaa urakoitsijoiden töitä toisillaan, mikä on vähentänyt puutteita työmaaturvallisuudessa.

Pohjois-Suomen Voimatelin projektivastaava Kaltiokumpu ilmoittaa turvallisuuspoikkeamista ripeästi ja tutkii ne perusteellisesti. Kaltiokumpu myös perehdyttää ja ohjaa omien työmaidensa henkilöstöä. Hän saakin tunnustusta esimerkillisestä työstä.

”Onnittelen turvallisuuspalkinnon saajia hyvästä työstä. Toivon, että palkittujen näyttämä esimerkki kannustaa kaikkia muitakin kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen. Jokainen työntekijä ja urakoitsija on meille arvokas ja haluamme jokaisen pääsevän päivän päätteeksi ehjänä kotiin”, sanoo Carunan turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Piia Häkkinen.

HSE-verkostossa haetaan yhdessä ratkaisuja turvallisuushaasteisiin

 

Vaikka turvallisuus on jatkuvasti parantunut Carunan työmailla, kirjattiin alkuvuodesta 2017 synkkiä lukuja työtapaturmatilastoihin: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sattui yhtä paljon vakavia urakoitsijatapaturmia kuin koko vuoden 2016 aikana.

Caruna päätti puuttua tilanteeseen ja perusti urakoitsijoiden yhteisen HSE-verkoston (Health, Safety and Environment) ratkomaan alan turvallisuushaasteita. Sen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta yhtenäistämällä työturvallisuuskäytäntöjä sekä sujuvoittamalla tiedonkulkua työmailla. Verkosto työskentelee myös ympäristötietouden lisäämiseksi. Mukaan lähti heti kymmenkunta urakoitsijoiden edustajaa.

Verkostossa jaetaan hyviä käytäntöjä esimerkiksi kaapeliasennuksista ja purkutöiden turvallisuudesta. Palautteen perusteella uudelle yhteistyömuodolle on ollut selkeä tarve.

”HSE-verkoston aloittaminen oli loistava idea työturvallisuuden parantamiseksi. Verkoston kautta Carunan asettamat työturvallisuusvaatimukset ja -tavoitteet ovat tulleet paljon selkeämmiksi. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen, vaan käyttöön voi ottaa jo muiden hyväksi kokemia menetelmiä. Tästä esimerkkinä on sähköisten työkalujen käyttäminen työturvallisuustarkistuksissa, sanoo HSEQ-päällikkö Juhani Kamila Eltel Networks Oy:stä.

Tähän mennessä HSE-verkosto on työstänyt oman työn turvallisuustarkistusmenettelyä sekä yhdenmukaistanut tapaa, jolla turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan. Aikaisempia tapaturmia on käyty yhdessä läpi, ja verkostossa on sovittu korjaavista toimenpiteistä. Nopeutunut tiedonkulku ja yhdenmukaiset toimintatavat ovat helpottaneet työskentelyä myös aliurakoitsijoiden kanssa.

”Olemme kehittäneet ja täsmentäneet yrityksen ja omien yhteistyökumppaneiden toimintatapoja ja -ohjeistusta. Ne ovat auttaneet parantamaan työkohteiden läpimenoaikoja, koska erityyppisille työkohteille käytetään aina parasta mahdollista turvallista toimintatapaa, TLT Connection Oy:n projektipäällikkö Timo Rantala sanoo.

Verkosto on yhtä mieltä siitä, että työturvallisuutta parannetaan parhaiten yhdessä.

”Haluamme olla mukana luomassa uutta työturvallisuuskulttuuria koko alalle. Odotan myös sitä, että tulevaisuudessa saamme aliurakoitsijat mukaan verkoston toimintaan”, Rejlers Oy:n sähköverkkojen palvelupäällikkönä toimiva Hannu Hiltunen toteaa.

Chat-tiimi täydentää puhelinpalvelua – ongelmatilanteet voi selvittää myös verkossa

 

Kun tykkylumi tai syysmyrsky kaataa puita sähkölinjoille, tietää se työntäyteisiä tunteja Carunan asiakaspalvelussa. Alkuvuodesta 2017 lisätehoja asiakaspalveluun on tuonut nelihenkinen chat-tiimi, joka palvelee Carunan verkkosivujen chatin lisäksi Facebookissa ja Twitterissä.

”Nopeus on verkossa valttia, ja sitä myös asiakkaamme meiltä odottavat. Chatissa tai somessa vikailmoituksen voi tehdä keskellä päivää kahden palaverin välissä, eikä puhelua varten tarvitse järjestää erikseen rauhallista hetkeä”, asiakaspalvelupäällikkö Maarit Laiho kertoo uudistuksen taustoista.

Moni Carunan sivustolla vieraillut onkin saattanut huomata turkoosin chat-ikkunan, joka avautuu yhteystietoja etsivän selaimessa automaattisesti. Tarkoituksena on tehdä yhteydenotosta mahdollisimman helppoa.

Chatissa voi kysyä laskutuksesta tai raportoida sähkönjakelun ongelmista saman tapaan kuin perinteisessä puhelinpalvelussa. Asia pyritään hoitamaan samalla kertaa kuntoon ja jos tarvitaan lisäselvityksiä, voi yhteydenotosta sopia joko sähköpostitse tai puhelimitse. Viestittely on turvallista, eikä selain tallenna yksityiskohtia keskustelusta.

Chat-palvelu on otettu innostuneesti vastaan asiakkaiden keskuudessa. Vaikka valtaosa yhteydenotoista tulee edelleen puhelimitse, verkon kautta kilahtaa kuukausittain jo noin tuhat viestiä.

Uusi kanava on muokannut myös asiakaspalvelun ammattilaisten työtä. Yhä enemmän kysytään energiansäästöstä tai tiedustellaan mahdollisuuksista tuottaa energiaa omaan käyttöön.

”On mukava huomata, että meidän asiantuntemukseemme luotetaan. Tässä työssä saakin tuntea itsensä todelliseksi moniosaajaksi: ensin autan kiireellisessä vikailmoituksessa ja sitten keskityn neuvomaan, miten sähkölaskua saa pienennettyä. Parhaimmillaan käynnissä on kolmesta neljään keskustelua yhtä aikaa, joten kyllä chat-asiakaspalvelussakin saa työpäivän kulumaan hujauksessa”, asiantuntija Tiia Turunen nauraa.

Tiimi jakaa yhdessä Carunan viestintätiimin kanssa tietoa sähkönjakelun keskeytyksistä ja korjausten etenemisestä sosiaalisessa mediassa. Asiakaspalvelu chatissa edellyttää viestinnän ja asiakaspalvelun saumatonta yhteispeliä, jonka sujuvuudesta huolehditaan säännöllisillä koulutuksilla.

”Facebook tuo lisähaasteita työhön, koska viestintä on julkista ja kysyjät odottavat nopeaa reagointia. Omat ajatukset pitää pystyä muotoilemaan kiireenkin keskellä selkeästi. Toisaalta sosiaalisen median päivitykset ja kommentit näkyvät sadoille tai tuhansille silmäpareille, joten pystymme palvelemaan kerralla entistä useampia asiakkaita”, Maarit Laiho toteaa.

Odotukset asiakaspalvelun tasosta kasvavat jatkuvasti. Siksi Caruna kouluttaa asiakaspalvelun tiimiä ja rekrytoi tarvittaessa myös uusia osaajia. Varmaa on, että verkossa pysytään myös jatkossa.

Hyvää energiaa ja liikunnan iloa kiekkokaukalosta

 

Pelikentillä ja kaukalossa voi urheilla tavoitteellisesti, mutta liikunnan iloon pääsee kiinni myös Easy Hockey -harrastekiekossa.  Kyseessä on Suomen Jääkiekkoliiton kehittämä matalan kynnyksen pelimuoto lapsille ja nuorille, jota Caruna on tukenut vuodesta 2016. Yhteistyön tavoitteena on rohkaista lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa sekä kokeilemaan eri lajeja.

”Liikunnan ilo kuuluu kaikille. Kun ryhdyimme yhteistyöhön Jääkiekkoliiton kanssa, halusimme palavasti tehdä jääkiekkoharrastamisesta mahdollista kaikille lapsille ja nuorille sen sijaan, että olisimme tyytyneet tukemaan ainoastaan huipputasolla pelaavia maajoukkueita”, Carunan viestintäjohtaja Henna Tuominen sanoo.

Jääkiekko on yksi harrastetuimmista lajeista, mutta kilpailu tai sitoutuminen tiukkaan harjoitus- tai turnausaikatauluun ei sovi kaikille.

”Easy Hockey -toimintaan voivat tulla mukaan kaikki yli 8-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka tykkäävät pelata kiekkoa, mutta joilla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia käydä treeneissä useita kertoja viikossa”, Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa kertoo.

Kahdessa vuodessa Easy Hockey on innostanut lukuisia nuoria useasta eri seurasta mukaan matalan kynnyksen jääkiekkoharrastukseen. Toiminnasta vastaavat paikalliset jääkiekkoseurat Jääkiekkoliiton tuella.

Harjoituksissa jääaika kuuluu kaikille, ja koko kentän peliä tai pienaluepeliä pelataan lähes koko harjoituksen ajan. Aikaisempaa kokemusta jääkiekosta ei vaadita, ja pelaajat tarvitsevat vain luistimet, kaulasuojan, jääkiekkomailan ja ristikollisen jääkiekkokypärän. Easy Hockey sopii sekä tytöille että pojille.

”Iso kiitos yhteistyökumppanillemme Carunalle, joka on mukana mahdollistamassa nuorille suunnattua hyvän mielen jääkiekkohanketta ympäri Suomen. On hienoa, että voimme yhteistyössä tarjota uuden tavan harrastaa jääkiekkoa ja antaa entistä useammalle mahdollisuuden osallistua seurojen toimintaan koko Suomessa”, Turkka Tervomaa toteaa.

Työkierto vei Tytti Paanasen sähkötöiden johtajaksi Äänekosken Energiaan

Yllättävä puhelinsoitto toi uuden käänteen verkkoasiantuntijana työskentelevän Tytti Paanasen uralle. Entinen esimies Äänenkosken Energiasta otti Carunan verkkopalveluasiantuntijaan yhteyttä ja tiedusteli, haluaisiko aiemmin kesätöitä Äänekoskella paiskinut Paananen ottaa vastaan sähkötöiden johtajan sijaisuuden.

Alkujaan äänekoskelainen Paananen näki tarjouksessa paljon hyvää, sillä Äänekosken Energialla olisi tarjolla esimieskokemusta ja lisäoppia sähköverkon rakennuksesta ja kunnossapidosta.

”Olin työskennellyt jo pitkään verkkopalveluasiantuntijana, joten tarjous oli harkitsemisen arvoinen. Toisaalta viihdyin Carunassa hyvin, enkä halunnut luopua tehtävästäni kokonaan. Päädyin pyytämään esimieheltä palkatonta vapaata sijaisuutta varten.”

Esimies ja Carunan henkilöstöhallinto suhtautuivat ehdotukseen suopeasti ja kannustivat urahyppyyn, vaikka työnkierto talon ulkopuolella oli heillekin uutta. Niinpä espoolaistunut sähköinsinööri pakkasi muuttolaatikot ja aloitti työt Äänekosken Energian palveluksessa.

Maisemien lisäksi muuttui työkuva. Paananen toimi kahdeksan sähkömiehen esimiehenä, suunnitteli sähköverkkojen rakentamista ja sähkölinjojen maakaapelointia. Esimiesvastuu näkyi työmailla, joilla hän valvoi ja johti sähkötöiden tekemistä.

”Päätöksenteko nopeutui ja itsevarmuus kasvoi työkierron aikana huomaamatta. Äänekoskella pääsin perehtymään ja tutustumaan sähkötyömaihin ja erilaisiin laitteisiin paikan päällä. Nyt on helpompi ymmärtää verkkopalvelukeskukseen tulevia kysymyksiä. Tuntuu myös hyvältä jakaa työkierrossa karttunutta osaamista eteenpäin”, Tytti Paananen sanoo.

Carunalla Paanasen työpäivät täyttyvät yhteydenpidosta sähkösuunnittelijoihin ja urakoitsijoihin. Käytännön työskentely kaapelointityömailla sai näkemään omat työtehtävät uudessa valossa.

”Pienessä yrityksessä vastuut ovat suuremmat ja työnkuva laajempi, joten työkierto opetti siinä mielessä paljon. Ymmärrän nyt kokonaisuuden paljon paremmin. Oma roolini on aiempaa selkeämpi ja pystyn ottamaan eri osastojen näkökulmat huomioon”, Paananen sanoo.

Carunalla kollegat ovat kiinnittäneet huomiota Paanasen syventyneeseen ammattitaitoon.

”Suosittelen ehdottomasti työkiertoa kaikille, joiden työtehtäviin ja elämäntilanteeseen se sopii. Kannattaa ainakin rohkeasti selvittää, olisiko työnkierto mahdollinen omalla kohdalla. Caruna lähti ehdotukseeni ennakkoluulottomasti mukaan, ja koen, että osaamistani arvostetaan nyt entistä enemmän”, Paananen toteaa.

Carunan innovaatiokilpailu haastoi yläkoululaiset visioimaan energia-alan tulevaisuutta

 

Miten energiaa käytetään ja tuotetaan sadan vuoden päästä? Onko uusiutuva energia vastaus tulevaisuuden energiantuotannon haasteisiin tai mitataanko henkilökohtaista sähkönkulutusta entistä tarkemmin?

Caruna haastoi yläkoululaiset visioimaan energia-alan tulevaisuutta Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä innovaatiokilpailussa. Yläkoululaisten aivoriihessä syntyi videoita, ainekirjoituksia, maalauksia ja lautapelejä, runoja ja jopa energia-aiheinen rap-biisi. Niiden perusteella uusiutuvat luonnonvarat, ympäristöystävällisyys ja vasta kehitteillä olevat teknologiat ovat valtteja tulevaisuuden energiantuotannossa.

Ida Mehtätalo ja Neemi Sinko Joensuun Steinerkoulusta pohtivat rohkeasti omaa rooliaan energiankuluttajina. Yläkoululaisten videossa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä ja annetaan käytännön energiansäästövinkkejä.

”Oppilaiden kilpailutyöt osoittavat ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, josta meillä aikuisilla on paljon opittavaa. Kilpailuun osallistuneet yläkoululaiset ovat myös selvästi hyvin perillä energia-asioista ja peräänkuuluttavat ekologisia ratkaisuja nyky-yhteiskunnan kasvavaan energiantarpeeseen. Nämä ratkaisut ja ajatukset tarjoavat inspiraatiota liiketoimintamme kehittämiseen uuden strategian mukaisesti”, kertoo Carunan viestintäjohtaja Henna Tuominen.

Kilpailun tarkoituksena oli lisätä ympäristö- ja energiatietoisuutta ja jakaa hyvää energiaa Carunan verkkoalueella. Mukaan lähti 38 koulua eri puolilta Suomea aina Espoosta Ouluun ja Kurikasta Joensuuhun. Tyhjin käsin ei kilpailusta tarvinnut palata, sillä jokaisen koulun voittaja palkittiin 100 euron stipendillä.

”Kiitos Carunalle siitä, että he tekivät tällaisen kilpailun mahdolliseksi. On huikeaa, mihin suorituksiin ja kekseliäisyyteen oppilailta riittää energiaa. Meille opettajillekin oli virkistävää nähdä näitä tuotoksia. Voittajaa ei tosin ollut helppo valita useiden erinomaisten töiden joukosta”, sanoo fysiikan ja kemian lehtori Suvi-Päivi Malvikko Riihimäen Harjunrinteen koulusta.

Carunalle myönnetty ISO 55001 -sertifikaatti on tunnustus laadukkaasta sähköverkon hallinnasta

 

Keväällä 2017 auditointiyhtiö Lloyd’s Registerin edustajia nähtiin työskentelemässä Carunan pääkonttorilla Espoon Leppävaarassa sekä verkkoalueella urakoitsijoiden työmailla. Vierailut olivat osa ISO 55001 -sertifikaatin auditointia, johon Caruna päätti ryhtyä maaliskuussa 2016.  Numerosarjan takaa löytyy kansainvälinen omaisuudenhallinnan standardi, joka antaa askelmerkit liiketoiminnan kehittämiseen avoimella ja kestävällä tavalla.

Sähkönsiirtoyhtiönä Caruna vastaa osaltaan yhteiskunnan toiminnasta ja arjen sujumisesta.

”Käytännössä omaisuudenhallinta alkaa sähköverkon suunnittelusta ja päättyy sen purkamiseen ja uudistamiseen, 40-60 vuoden aikajänteellä. Asiakkaiden, yhteiskunnan ja sijoittajien pitää voida luottaa siihen, että sähköverkkoja hallinnoidaan yhteiskunnan kannalta vastuullisesti koko niiden elinkaaren ajan”, sertifiointiprojektia johtanut omaisuudenhallinnan laatupäällikkö Jukka Haakana sanoo.

Luottamus on tärkeää, sillä Caruna on sitoutunut kahden miljardin arvoiseen, vuosikymmenen kestävään sähköverkon kehitys- ja rakennushankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaiden sähkönsaannin luotettavuutta.

Carunalle on jo aiemmin myönnetty ympäristöjohtamisen sertifikaatti ISO 14001:2004 sekä työterveys- ja turvallisuusjohtamisen sertifikaatti OHSAS 18001:2007. Omaisuudenhallinnan sertifiointi oli looginen seuraava askel.

”Halusimme selvittää, miltä omat johtamisprosessimme ja toimintomme näyttävät kansainvälisessä arvioinnissa, ja varmistaa laadukkaan toiminnan. Viime vuodet ovat olleet meille muutosten aikaa, joten hetki oman toiminnan arvioinnille oli oikea. Kun alkukartoitus näytti lupaavalta, päätimme laittaa auditointiprosessin liikkeelle”, Haakana jatkaa.

Virallisessa ja kaksivaiheisessa, yhteensä lähes kolme viikkoa kestäneessä, auditoinnissa yhtiön edustajat tarkastelivat Carunan toimintaa strategian toimeenpanosta aliurakoitsijoiden menettelyihin. He tapasivat ja haastattelivat johtoryhmän edustajia sekä Carunan asiantuntijoita ja arvioivat toimintaa, kuten prosesseja sekä omaisuuteen liittyviä tietoja ja ICT-järjestelmien toimintaa. Lisäksi he arvioivat asiakirjoja, kuten politiikoita ja ohjeita eri aiheista.

Alkukartoituksesta alkanut prosessi huipentui viralliseen sertifikaattiin, joka myönnettiin kesäkuussa 2017.

”Halusimme toimia mahdollisimman avoimesti koko prosessin ajan. Periaatteena oli, että nostamme myös keskeneräiset asiat avoimesti esille. Näin saimme arvioinnista parhaan mahdollisen hyödyn. Tarkastuksissa esille nousseisiin kysymyksiin vastasimme avoimesti ja nopeasti ja tarvittaessa mukautimme toimintaamme palautteen perusteella”, Haakana kertoo.

Sertifioinnin ohjaus- ja projektiryhmässä oli mukana edustajia liiketoiminnan kaikilta osa-alueilta. Koko prosessi kesti yhteensä alle vuoden, mikä on kansainvälisessäkin vertailussa hyvä suoritus.

”Suuri saavutus oli, että suoritimme sertifioinnin lähes kokonaan omin voimin. Palkitsevaa oli myös saada tunnustusta työstä, jota olemme pitkäjänteisesti tehneet. Se kertoo siitä, että johtamisen järjestelmät ovat olleet oikealla tolalla jo ennen virallista tunnustusta. Toki sertifikaatin saaminen on osoitus tekemämme työn laadusta niin sähköverkon kehittämis- ja kunnossapitotyössä kuin muissakin toiminnoissa”, Haakana summaa.

ISO 55001 -sertifikaattiin kuuluu, että toimintaa arvioidaan vuosittain. Ensimmäinen arvio on jo takana ja sertifikaatti on edelleen samalla seinällä, jonne se kesäkuussa ripustettiin.

”Kehitystyö ei pysähdy tähän. Tässä mielessä sertifikaatti on hyvä kannustin, joka puskee meitä pitämään riman siellä missä pitääkin eli mahdollisimman korkealla”, Haakana päättää.