Asiakkaat ja yhteiskunta

Yhteiskuntamme ja arjen sujuvuus ovat entistä riippuvaisempia sähköstä. Sähkönsiirron luotettavuus on ensisijaisen tärkeää niin asiakkaillemme kuin elinkeinoelämälle, viranomaisille ja muille yhteiskunnan toimijoille. Nämä näkökohdat on huomioitu Carunan päivitetyssä strategiassa.

  • Vuonna 2017 jatkoimme panostuksia asiakaskokemuksen sekä henkilöstömme ja kumppaneidemme asiakaslähtöisyyden kehittämiseen.
  • Osallistuimme vuoden aikana yhteensä kolmeen huoltovarmuutta kehittävään viranomaisharjoitukseen.
  • Asiakaskokemuksen kolme keskeistä tekijää ovat edelleen sähkön toimitusvarmuus, kohtuullinen hinnoittelu ja sujuva palvelu.
  • Kolmivuotisessa sponsorointiyhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa tuemme lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.
  • Uudistimme laskutusjärjestelmämme, kehitimme asiointimahdollisuuksia verkossa ja paransimme tiedonkulkua projekteissa.
  • Järjestimme Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana ideakilpailun ympäristö- ja energiatietoisuuden lisäämiseksi ja kutsuimme 7.–9.-luokkalaiset ideoimaan tulevaisuuden energiajärjestelmää.

Asiakkaiden palveleminen

Asiakaskuntamme

Caruna on asiakasluvultaan Suomen suurin sähkönjakeluun keskittyvä yritys. Caruna Oy vastaa sähkönsiirrosta 467 000 kotitaloudelle ja yritysasiakkaalle verkkoalueillaan Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, jossa verkko sijaitsee suureksi osaksi maaseudulla. Caruna Espoo Oy toimittaa sähköä 205 000 kotitalous- ja yritysasiakkaalle kaupunkiympäristössä Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa.

Asiakaskuntamme on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 ja meillä on tällä hetkellä yhteensä 672 000 asiakasta. Kasvuun on vaikuttanut muun muassa kaupungistuminen ja verkkoalueemme sijoittuminen kasvukeskuksiin ja muuttovoittoisille alueille.

Tutustu asiakaskuntaamme.

Asiakkaidemme odotukset

Asiakaslupauksemme on tehdä asiakkaamme arjesta sujuvaa ihan joka päivä. Asiakkaiden keskeisimmät odotukset Carunalta ovat luotettava sähkönjakelu, kohtuullinen hinta ja vaivattomuus.

Haluamme vastata asiakkaidemme odotuksiin ja ennen kaikkea turvata mahdollisimman häiriöttömän sähköntoimituksen.

Haluamme vastata asiakkaidemme odotuksiin ja ennen kaikkea turvata mahdollisimman häiriöttömän sähköntoimituksen. Parannamme ja kehitämme sähköverkkoamme jatkuvasti siten, että se vastaa nyky-yhteiskunnan edellytyksiin ja tuleviin tarpeisiin. Tämän ansiosta asiakas voi esimerkiksi tuottaa käyttämänsä sähkön itse ja myydä ylijäämäsähkön verkkomme välityksellä. Kun asiakas tarvitsee meiltä palvelua tai tietoa, hän odottaa vaivattomuutta, vastuunottoa ja ratkaisuja.

Vuonna 2017 jatkoimme asiakaskokemuksen kehittämistä. Otimme käyttöön uuden asiakashallinta- ja laskutusjärjestelmän syksyllä 2017 saadaksemme ICT-ratkaisut vastaamaan sekä asiakasrajapinnassa että taustaprosessien osalta asiakaskokemuksen edistämistä.

Erillisen asiakaskokemusryhmän toiminta lakkautettiin osana Carunan johtamisjärjestelmän uudistusta syyskuussa 2017. Uudistuksella varmistetaan, että asiakaskokemuksen johtaminen on osa jokaisen yksikön johtamista.

Muutimme organisoitumistamme asiakasrajapinnassa vastaamaan segmenttikohtaisia asiakasodotuksia. Muutoksessa on myös huomioitu asiakkaidemme alueellinen jakautuminen kaupunki-, taajama- ja haja-asutusalueille. Näin pystymme palvelemaan asiakkaitamme paremmin maantieteellisten verkonparannushankkeiden mukaisesti.

Parannamme asiakaskokemusta uudistamalla asiakkaille suunnattuja verkkopalvelujamme asiakkaan omilla sivuilla, jotka lanseerataan kevättalvella 2018. Palvelemme asiakkaitamme sähkönjakelun häiriötilanteissa ympärivuorokautisesti.

Asiakastyytyväisyys

Mittaamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti. Vuonna 2017 NPS (Net Promoter Score) nostettiin yhdeksi Carunan yhteisistä toiminnan avainmittareista. Vuoden aikana toteutimme NPS-kyselyn useiden eri asiakaskohtaamisten yhteydessä. Asiakkaalta saatu palaute jakautuu asiakassegmenteittäin viiteen asiakaspolun vaiheeseen: asiakassuhteen alku, sähkön käyttö, asiakaslähtöiset verkostotyöt, Caruna-lähtöiset sähköverkon työt sekä muut asiakkaan yhteydenotot.

Mittaamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti.

Vuoden 2017 NPS-tulos oli -3,9 (asteikolla –100 — +100), mikä on hieman parempi kuin edellisenä vuonna (-12,5). Seuraamme säännöllisesti myös asiakaspalvelun tavoitettavuutta, palvelutasoa, jonotusaikaa ja kokonaiskontaktien määrää, vikapalvelun tavoitettavuutta, asiakaslähtöisten töiden läpimenoaikaa sekä mittaustietojen oikeellisuutta laskutuksessa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti näiden tietojen pohjalta.

Suhtaudumme asiakaspalautteeseen vakavasti. Tärkein toimenpide asiakaskokemuksen kehittämiseksi vuonna 2017 oli uuden asiakashallinta- ja laskutusjärjestelmän käyttöönotto. Tavoitteemme on, että asiakas kokee Carunan huomioivan asiakastarpeen kaikissa kohtaamispisteissä ja toiminnassa. Vuonna 2018 käynnistämme strategisen avainhankkeen asiakaskokemuksen kehittämiseksi.

Case: Asiakaspalvelua chatissa

Kun tykkylumi tai syysmyrsky kaataa puita sähkölinjoille, tietää se työntäyteisiä tunteja Carunan asiakaspalvelussa. Alkuvuodesta 2017 lisätehoja asiakaspalveluun on tuonut nelihenkinen chat-tiimi, joka palvelee Carunan verkkosivujen chatin lisäksi Facebookissa ja Twitterissä.

“Nopeus on verkossa valttia, ja sitä myös asiakkaamme meiltä odottavat. Chatissa tai somessa vikailmoituksen voi tehdä keskellä päivää kahden palaverin välissä, eikä puhelua varten tarvitse järjestää erikseen rauhallista hetkeä”, asiakaspalvelupäällikkö Maarit Laiho kertoo uudistuksen taustoista.

Moni Carunan sivustolla vieraillut onkin saattanut huomata turkoosin chat-ikkunan, joka avautuu yhteystietoja etsivän selaimessa automaattisesti. Tarkoituksena on tehdä yhteydenotosta mahdollisimman helppoa.

Chatissa voi kysyä laskutuksesta tai raportoida sähkönjakelun ongelmista saman tapaan kuin perinteisessä puhelinpalvelussa. Asia pyritään hoitamaan samalla kertaa kuntoon ja jos tarvitaan lisäselvityksiä, voi yhteydenotosta sopia joko sähköpostitse tai puhelimitse. Viestittely on turvallista, eikä selain tallenna yksityiskohtia keskustelusta.

Chat-palvelu on otettu innostuneesti vastaan asiakkaiden keskuudessa. Vaikka valtaosa yhteydenotoista tulee edelleen puhelimitse, verkon kautta kilahtaa kuukausittain jo noin tuhat viestiä.

Uusi kanava on muokannut myös asiakaspalvelun ammattilaisten työtä. Yhä enemmän kysytään energiansäästöstä tai tiedustellaan mahdollisuuksista tuottaa energiaa omaan käyttöön.

“On mukava huomata, että meidän asiantuntemukseemme luotetaan. Tässä työssä saakin tuntea itsensä todelliseksi moniosaajaksi: ensin autan kiireellisessä vikailmoituksessa ja sitten keskityn neuvomaan, miten sähkölaskua saa pienennettyä. Parhaimmillaan käynnissä on kolmesta neljään keskustelua yhtä aikaa, joten kyllä chat-asiakaspalvelussakin saa työpäivän kulumaan hujauksessa”, asiantuntija Tiia Turunen nauraa.

Tiimi jakaa yhdessä Carunan viestintätiimin kanssa tietoa sähkönjakelun keskeytyksistä ja korjausten etenemisestä sosiaalisessa mediassa. Asiakaspalvelu chatissa edellyttää viestinnän ja asiakaspalvelun saumatonta yhteispeliä, jonka sujuvuudesta huolehditaan säännöllisillä koulutuksilla.

“Facebook tuo lisähaasteita työhön, koska viestintä on julkista ja kysyjät odottavat nopeaa reagointia. Omat ajatukset pitää pystyä muotoilemaan kiireenkin keskellä selkeästi. Toisaalta sosiaalisen median päivitykset ja kommentit näkyvät sadoille tai tuhansille silmäpareille, joten pystymme palvelemaan kerralla entistä useampia asiakkaita”, Maarit Laiho toteaa.

Odotukset asiakaspalvelun tasosta kasvavat jatkuvasti. Siksi Caruna kouluttaa asiakaspalvelun tiimiä ja rekrytoi tarvittaessa myös uusia osaajia. Varmaa on, että verkossa pysytään myös jatkossa.

Asiakkaiden syrjimättömyys

Verkkopalvelujemme hinnat ja sopimusehdot ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille sähköverkon käyttäjille.

Noudatamme asiakassopimuksissamme asiakasryhmittäin ja sopimustyypeittäin yhdenmukaista ja tasapuolista käytäntöä. Verkkopalvelujemme hinnat ja sopimusehdot ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille sähköverkon käyttäjille ja ne ovat saatavilla verkkosivuiltamme. Sähköverkkopalveluidemme ehdot perustuvat yleisiin Energiateollisuus ry:n suosittelemiin viranomaisen hyväksymiin ehtoihin.

Turvaamme omalta osaltamme edellytykset hyvin toimiville sähkömarkkinoille kohtelemalla sähkönmyyjiä ja muita markkinaosapuolia tasapuolisesti. Henkilökuntamme on koulutettu ottamaan vaatimukset huomioon niin asiakaspalvelutilanteissa kuin tietojenkäsittelyssä.

Energiavirastolle tehdään vuosittain yksittäisiä kanteluita, jotka voivat koskea esimerkiksi liittymien hinnoittelua. Kuluttajariitalautakunta on antanut vuoden 2017 aikana useita ratkaisuja Carunan 1.3.2016 toteuttamaan hinnoittelumuutokseen liittyen. Ratkaisuissaan se ei ole katsonut korotuksia kohtuuttomiksi.

Yhteiskunnallinen roolimme

Nyky-yhteiskunnan toiminnan edellytys on luotettava sähkönsaanti. Olemme keskeinen osa suomalaista perusinfrastruktuuria ja huoltovarmuutta. Luomme perusedellytykset elinkeinoelämälle ja yhteiskunnallisille palveluille sekä asiakkaidemme sujuvalle arjelle.

Huoltovarmuus

Caruna on Suomen suurimpana jakeluverkonhaltijana huoltovarmuuskriittinen yritys. Huoltovarmuus tarkoittaa kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. Varaudumme ylläpitämään sähkön toimituskykyä nykyisellä toimitusvarmuustasolla pitkittyvänkin kriisin aikana. Investoimalla sähköverkon luotettavuuteen varmistamme huoltovarmuuden ja sähköntoimituksen jatkuvuuden etenkin ilmastollisissa ongelmissa.

Investoimalla sähköverkon luotettavuuteen varmistamme huoltovarmuuden ja sähköntoimituksen jatkuvuuden etenkin ilmastollisissa ongelmissa.

Voimahuollon eli energian tuotannon, siirron ja jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua johtaa Huoltovarmuuskeskuksen voimatalouspooli. Voimatalouspoolin keskeisin tehtävä on luoda normaalioloissa valmius valtakunnan voimahuollon turvaamiseen poikkeusolojen aikana ja varautua johtamaan ja toteuttamaan kriisiaikana voimahuoltoa etukäteen laadittujen ja testattujen suunnitelmien perusteella valtioneuvostolta saamiensa tehtävien ja valtuuksien mukaisesti.

Huoltovarmuuskeskuksen voimatalouspoolin alaisten aluepoolien toiminnan myötä olemme mukana alueellisen varautumisen ELVAR-toimikunnassa. Lisäksi kuulumme muun muassa Viestintäviraston Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmään (HÄTY) ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden Krivat-yhteistyöryhmään. Osallistuimme vuoden aikana yhteensä kolmeen viranomaisen koordinoimaan yhteisharjoitukseen.

Myös useat asiakkaistamme ovat viranomaisen huoltovarmuuskriittisiksi luokittelemia toimijoita. Huomioimme erityisesti näiden asiakkaiden sähkönsaannin poikkeuslainsäädännön aikana.

Taloudelliset vaikutukset

Toiminnallamme on suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia niin paikallisesti kuin kansallisesti. Vaikutukset näkyvät erityisesti toiminta-alueillamme, mutta sähköverkkomme ja investointiemme kautta vaikutuksemme ulottuu koko Suomeen.

Teetimme vuonna 2017 yhteiskunnallisten ja alueellisten vaikutusten analyysin Gaia Consulting Oy:llä. Tutkimuksessa käytetyn vaikuttavuusmallin lähtökohtana oli tarkastella koko Carunan sähköverkkoliiketoiminnan arvoketjua ja siinä syntyviä taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Työn kotimaisuusasteeksi on arvioitu 100 prosenttia.

Analyysin mukaan Carunan toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset näkyvät paikallisesti muun muassa työllistämisen ja verotulojen kautta. Pääosa työllisyydestä syntyy palveluntarjoajien kautta, erityisesti verkonparannushankkeiden urakoissa. Työn kotimaisuusasteeksi on arvioitu 100 prosenttia.

Carunalla on 276 työntekijää, ja vuonna 2017 työllistimme suoraan arviolta 2 000 urakoitsijaa projekteissa eri puolilla Suomea. Välillisesti työllistämme lisäksi noin 4 000 henkilöä.

Taloudellinen lisäarvo yhteiskunnalle

Toimintamme merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät sähkönsiirtomaksuista, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille, sähköverkon uusimis- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä veroluonteisista maksuista.

Tuotot asiakkailta 426 miljoonaa euroa

Carunan liikevaihto oli 426 miljoonaa euroa vuonna 2017. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta. Asiakasmäärä kasvoi yli 8 000:lla ollen 672 000 vuoden 2017 lopussa.

Maksut toimittajille 142 miljoonaa euroa

Luku sisältää ostetut materiaalit ja palvelut, häviösähköstä aiheutuvat kustannukset, Fingridin kantaverkkomaksut, viankorjaus- ja kunnossapitokulut sekä muita pienempiä kustannuseriä.

Henkilöstölle 20 miljoonaa euroa

Maksoimme henkilöstölle palkkoja, eläketurvamaksuja ja sosiaalimaksuja yhteensä yli 20 miljoonaa euroa.

Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille 129 miljoonaa euroa

Sähkönsiirto on erittäin pääomavaltainen toimiala. Tämän vuoksi maksetut korot suhteessa liikevaihtoon ovat keskimäärin muita toimialoja suuremmat. Korvauksena pääomien käytöstä maksoimme etujärjestysasemassa ensimmäisenä oleville velkojille korkoja 48,5 miljoonaa euroa ja emoyhtiöltä nostetulle lainalle korkoa 80,5 miljoonaa euroa.

Yleishyödylliset panokset ja verot 7 miljoonaa euroa

Tämä summa kattaa maksetut tuloverot ja kiinteistöverot sekä sponsoroinnin ja lahjoitukset. Caruna tukee arvojensa mukaisesti hyvän energian nuorisourheilua.

Tutustu tarkemmin Carunan tuottamaan taloudelliseen lisäarvoon.

Epäsuorat taloudelliset vaikutukset

Noudatamme verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä sekä raportoinnissa Suomen lainsäädäntöä.

Noudatamme verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä sekä raportoinnissa Suomen lainsäädäntöä. Keskeinen tekijä Carunan verojen hoidossa on laadukas ja oikea-aikainen veroilmoitusten ja muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen.

Verojalanjäljellä tarkoitetaan yrityksen liiketoiminnasta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veronluontoisia maksuja. Välittömien ja välillisten verojen lisäksi Carunan verojalanjäljessä on raportoitu työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset sekä sosiaaliturvamaksut.

Yhteenveto verojalanjäljestä kattaa sellaiset verot ja veroluonteiset maksut, joissa Carunalla on lakisääteinen velvoite maksaa tai kerätä kyseinen vero tai maksu. Sen sijaan sellaisia veroja, jotka sisältyvät tuotteen tai palvelun ostohintaan ja joista Carunalla ei ole lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta, ei ole sisälletty yhteenvedon tietoihin.

Maksetut verot 7 miljoonaa euroa

Caruna on suomalainen yritys, joka maksaa veronsa Suomeen. Yhtiöveron määrä kasvoi 2017 johtuen yhtiön verotettavan tuloksen parantumisesta. Muut verot sisältävät työttömyysvakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut, kiinteistöverot sekä varainsiirtoverot.

Kerätyt verot 259 miljoonaa euroa

Summa kattaa asiakkailta kerätyn ja valtiolle tilitettävän sähköveron, arvonlisäveron sekä ennakonpidätykset. Merkittävä osa asiakkaalta kerättävästä siirtomaksusta koostuu sähköverosta ja arvolisänverosta.

Tutustu tarkemmin Carunan verojalanjälkeen.

Investoinnit 291 miljoonaa euroa

Caruna investoi tulevaisuuden sähköverkon rakentamiseen yhteensä 276,5 miljoonaa euroa. Lisäksi investoimme muun muassa verkkoliiketoimintaa ja asiakaspalvelua tukeviin IT-järjestelmiin.

Sidosryhmäyhteistyö

Olennaisimpia vastuullisuusasioita määritellessämme olemme tunnistaneet tärkeimmät sidosryhmämme ja heidän odotuksensa Carunaa kohtaan. Tavoitteenamme on avoin ja tasapuolinen vuoropuhelu kaikkien sidosryhmien kanssa. Keräämme palautetta sidosryhmiltämme vuosittain toteutettavalla mainetutkimuksella. Vuodesta 2017 eteenpäin toteutamme mainetutkimuksen puolivuosittain keskeisimmille sidosryhmillemme.

Merkittävimmät sidosryhmämme sekä sidosryhmävuorovaikutuksen muodot on esitelty oheisessa taulukossa.

Sidosryhmä Odotukset Carunaa kohtaan Carunan toimenpiteet 2017
Henkilöstö
  • Työssä kehittyminen
  • Hyvinvoinnin ja työmotivaation ylläpito
  • Koko henkilöstön Carunan Day 4 strategia- ja kehittämispäivä
  • Lukuisia Switch-työkiertoja, henkilöstötutkimukset ja kompetenssipelit
  • Esimiesten tiimivalmennus
  • Työkalujen kehittäminen esimiesten ja asiantuntijoiden arviointiin
  • Monipuoliset koulutusmahdollisuudet mm. Caruna Akatemia, esiintymis- ja vuorovaikutuskoulutukset sekä projektijohtaminen
  • Etätyön pelisääntöjen kehittäminen
  • Kohdennetut tiimien ja organisaation kehittämistoimenpiteet
  • Carunan strategian ja arvojen työstäminen ja jalkauttaminen henkilöstön kanssa
  • Työhyvinvoinnin suunnitellut aktiviteetit, esim. liikunta-aktiviteetit, kuntomittaukset ja elämäntapakurssit
Asiakkaat
  • Ammattitaitoinen, ystävällinen ja palveluhaluinen asiakaspalvelu
  • Tiedottaminen muutos- ja häiriötilanteissa
  • Nopea viankorjaus
  • Luotettava laskutus
  • Kohtuullinen hinnoittelu

 

  • Asiakaskokemuksen nostaminen keskeiseen asemaan Carunan päivitetyssä strategiassa
  • Asiakaspalveluorganisaation tiimirakenteen uudistaminen asiakassegmenttikohtaisten odotusten mukaisesti
  • Uuden asiakashallinta- ja laskutusjärjestelmän käyttöönotto
  • Automatisoidun viestinnän merkittävä lisäys asiakastöiden etenemisen seurannasta
  • Yhteistyökonsepti Omakotiliiton paikallisyhdistyksen kanssa
  • Yhteistyön tiivistäminen sähkönmyyjien kanssa (mm. myyjäpäivät)
  • Häiriöviestinnän uusien sisäisten työkalujen käyttöönotto
  • Asiakkaiden aktiivinen tiedottaminen mm. Caruna Sähkövahti -viestein
  • Häiriökartan kehittäminen (mm. bannerit)
  • Toimitusvarmuusohjelman läpivienti
  • Tehokas varautuminen sään aiheuttamiin vikatilanteisiin
  • Carunan laskutustiimin perustaminen ja suorituksen laatua koskevien mittareiden käyttöönotto
  • NPS-mittauksen kehittäminen ja tulosten hyödyntäminen
  • Osallistuminen toimialan asiakastyytyväisyysmittaukseen
  • Asiakaskyselyt ja -paneeli osana tulevaisuuden hinnoittelurakenteen kehitystyötä
Urakoitsijat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit
  • Yhteistyön avoimuus ja ennakoitavuus
  • Sovituista asioista kiinnipitäminen
  • Aktiivinen yhteistyön kehittäminen
  • Syrjimättömyys ja toimivien markkinoiden ylläpito
  • Laajat hankekokonaisuudet

 

  • Carunan sidosryhmätilaisuudet ja säännölliset tapaamiset; Carunan toimittajapäivä, Carunan verkonrakentajien toimittajapäivä
  • Yhteistyön ylläpito ja kehittämien systemaattisen toimittajasuhteiden hallinnointimallin mukaan
  • Järjestelmällinen kehitysideoiden kokoaminen toimittajakokouksissa ja toiminnan jatkuva kehitysfokus
  • Erityisalojen hankintalain periaatteiden noudattaminen ja hyödyntäminen
  • Kuusi toimittaja-auditointia
Viranomaiset ja päättäjät (Ministeriöt, Energiavirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, poliittiset päättäjät ja kunnat)
  • Lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten noudattaminen
  • Sähköverkon toimintavarmuuden ylläpito
  • Vastuullinen ja läpinäkyvä toiminta
  • Aktiivinen vuorovaikutus
  • Lainsäädännön ja viranomaissäännösten noudattaminen ja niiden kehittämiseen osallistuminen
  • Viranomaisraportointi, kuten verkon rakennetietojen raportointi sekä tilinpäätöstietojen ja teknisten tunnuslukujen raportointi ja sähköverkon kehittämissuunnitelman laadinta Energiavirastolle
  • Lausuntojen antaminen viranomaispäätöksiä ja valmistelua varten
  • Suunnitelmallinen ja jatkuva yhteistyö viranomaisten ja päättäjien kanssa
Toimialajärjestöt ja alan yhteistyökumppanit
  • Toimialan kehittäminen
  • Asiantuntijana toimiminen
  • Aktiivinen vuorovaikutus
  • Toimialajärjestöissä (Energiateollisuus ry, Eurelectric, EDSO) vaikuttaminen ja Carunan näkemysten esille tuominen
  • Yhteistyö ja alan edunvalvontaan osallistuminen
  • Toimikunnissa ja työryhmissä työskentely ja Carunan osaamisen jakaminen (ET:n verkkovaliokunta, sähkönjakelu- ja regulaatiotoimikunta sekä työryhmät, Fingridin neuvottelukunta, EDSO:n ja Eurelectricin toimikunnat)
Etujärjestöt ja kansalaisjärjestöt
  • Yhteistyön kehittäminen energia-asioissa
  • Toimialan ja Carunan liiketoiminnan tunnetuksi tekeminen
  • Yhteistyö mm. Elfin, Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Omakotiliiton, MTK:n ja SLC:n sekä WWF Suomen kanssa
Poliittiset vaikuttajat
  • Avoin ja luotettava kumppani energia-asioissa
  • Toimialan kehittäminen
  • Säännöllinen yhteydenpito keskeisiin energiavaikuttajiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin
  • Ajankohtaisten asioiden taustoittaminen päättäjille
  • Energiajärjestelmän kehittämiseen osallistuminen ja ratkaisujen tarjoaminen
Viranomaiset (pelastuslaitokset, poliisi, Huoltovarmuuskeskus, puolustusvoimat)
  • Varautumisesta kertominen pelastuslaitoksille
  • Suorien yhteystietojen välittäminen pelastuslaitoksille ja poliisille
  • Varautumis- ja valmiussuunnitelman laadinta Huoltovarmuuskeskukselle kahden vuoden välein
  • Osallistuminen sidosryhmien seminaareihin ja harjoituksiin
  • Varautumisesta esim. poikkeuksellisen sään aiheuttamiin sähkökatkoihin tiedottaminen pelastuslaitoksille ja muille viranomaisille Krivat-järjestelmän kautta
  • Viranomaisille varattujen puhelinnumeroiden toimittaminen pelastuslaitoksille ja poliisille sekä yhteystietojen jatkuva päivittäminen
  • Sähköverkkoyhtiön varautumis- ja valmiussuunnitelman päivittäminen ja lähettäminen valvovalle viranomaiselle Huoltovarmuuskeskukselle
  • Osallistuminen viiteen viranomaisten järjestämään valmiusharjoitukseen, 12 Huoltovarmuuskeskuksen voimatalouspoolin alueelliseen kokoukseen ja 10 alueellisen varautumisen toimikuntien (ELVAR) kokoukseen ja seminaariin
  • Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän (HÄTY) työhön osallistuminen
Omistajat
  • Yhtiön arvon kasvattaminen kestävällä tavalla
  • Valitun strategian toteuttaminen
  • Hyvä hallinnointitapa
  • Kuuteen hallituksen kokoukseen ja yhdeksään valiokuntakokoukseen osallistuminen osana hallitustyöskentelyä
  • Säännöllinen henkilökohtainen yhteydenpito
  • Carunan toimintaohjeiden ja politiikkojen noudattaminen
Rahoittajat
  • Lakien ja viranomaisvaatimusten noudattaminen
  • YK:n ihmisoikeuksien, kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimusten, UK:n lahjonnanvastaisten periaatteiden sekä YK:n Global Compact -aloitteen noudattaminen
  • Vahvan luottoluokituksen säilyttäminen
  • Avoin viestintä ja taloudellisesta tilanteesta tiedottaminen

 

  • Puoli- ja kokovuosiraportointi
  • Compliance-sertifikaatit
  • Toimintaohjekoulutus ja muiden sisäisten koulutusten järjestäminen
  • Toiminnan tuloksellisuuden ja vahvan kassavirran ylläpito
  • Noin 30 tapaamisen järjestäminen luottoluokittajien, pankkien ja rahoitusinstituutioiden kanssa
Media
  • Avoin ja proaktiivinen viestintä
  • Asiantuntijoiden hyvä tavoitettavuus haastatteluja varten
  • Nopea ja helppo tiedonhaku
  • Median haastattelupyyntöihin ja kontakteihin vastaaminen
  • Lehdistötiedotteet, mediatapaamiset
  • Häiriötiedotus verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa, median kautta sekä tekstiviesteillä
  • Tiedon tarjoaminen Carunasta aiempaa laajemmin
  • Sosiaalisen median sisällön ja kanavien kehittäminen ja laajentaminen

Lisäksi tapaamme Carunan toiminnan kannalta keskeisimpien ympäristöjärjestöjen edustajia sekä maanomistajia hankekohtaisesti.

Sponsorointi

Perusperiaatteenamme on jakaa sponsoroinnilla hyvää energiaa verkkoalueillamme. Sponsoroinnin perustana ovat Carunan arvot. Caruna kohdistaa tukensa nuorisourheiluun. Vuosina 2016–2019 pääyhteistyökumppaninamme toimii Suomen Jääkiekkoliitto.

Haluamme edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja harrastustoimintaa ympäri Suomen.

Yhteistyöllä haluamme edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja harrastustoimintaa seuroissa ympäri Suomen sekä nostaa esille seuratoiminnassa arvokasta työtä tekevät vapaaehtoiset.

Merkittävin panostuksemme lasten ja nuorten jääkiekkotoimintaan kausilla 2016–2019 on 10–17-vuotiaille jääkiekosta kiinnostuneille nuorille suunnattu Caruna Easy Hockey matalan kynnyksen harrastekiekkotoiminta. Tutkimukset osoittavat, että lapsia ja nuoria on hyvä kannustaa harrastamaan eri lajeja kattavasti ja harrastustoiminnan tulisi pyrkiä monipuolisuuteen. Easy Hockeyssä ei ole menestystavoitteita eikä harjoituspakkoa. Pelaajat itse päättävät, millä tavalla he haluavat jääkiekkoa harrastaa.

Case: Easy Hockey

Pelikentillä ja kaukalossa voi urheilla tavoitteellisesti, mutta liikunnan iloon pääsee kiinni myös Easy Hockey -harrastekiekossa.  Kyseessä on Suomen Jääkiekkoliiton kehittämä matalan kynnyksen pelimuoto lapsille ja nuorille, jota Caruna on tukenut vuodesta 2016. Yhteistyön tavoitteena on rohkaista lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa sekä kokeilemaan eri lajeja.

“Liikunnan ilo kuuluu kaikille. Kun ryhdyimme yhteistyöhön Jääkiekkoliiton kanssa, halusimme palavasti tehdä jääkiekkoharrastamisesta mahdollista kaikille lapsille ja nuorille sen sijaan, että olisimme tyytyneet tukemaan ainoastaan huipputasolla pelaavia maajoukkueita”, Carunan viestintäjohtaja Henna Tuominen sanoo.

Jääkiekko on yksi harrastetuimmista lajeista, mutta kilpailu tai sitoutuminen tiukkaan harjoitus- tai turnausaikatauluun ei sovi kaikille.

“Easy Hockey -toimintaan voivat tulla mukaan kaikki yli 8-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka tykkäävät pelata kiekkoa, mutta joilla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia käydä treeneissä useita kertoja viikossa”, Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa kertoo.

Kahdessa vuodessa Easy Hockey on innostanut lukuisia nuoria useasta eri seurasta mukaan matalan kynnyksen jääkiekkoharrastukseen. Toiminnasta vastaavat paikalliset jääkiekkoseurat Jääkiekkoliiton tuella.

Harjoituksissa jääaika kuuluu kaikille, ja koko kentän peliä tai pienaluepeliä pelataan lähes koko harjoituksen ajan. Aikaisempaa kokemusta jääkiekosta ei vaadita, ja pelaajat tarvitsevat vain luistimet, kaulasuojan, jääkiekkomailan ja ristikollisen jääkiekkokypärän. Easy Hockey sopii sekä tytöille että pojille.

“Iso kiitos yhteistyökumppanillemme Carunalle, joka on mukana mahdollistamassa nuorille suunnattua hyvän mielen jääkiekkohanketta ympäri Suomen. On hienoa, että voimme yhteistyössä tarjota uuden tavan harrastaa jääkiekkoa ja antaa entistä useammalle mahdollisuuden osallistua seurojen toimintaan koko Suomessa”, Turkka Tervomaa toteaa.